tiistai 14. tammikuuta 2020

Yksinkertaista ja yhteisöllistä

Vanha veneemme talvehtii tänä vuonna hallissa, missä sitä pikkuhiljaa kunnostetaan tulevan kauden koitoksia varten. Rakkaan ikäneitomme olemassaolo tuntuu melkein epätodelliselta, kun ei olla päästy paijailemaan sitä kohta kolmeen kuukauteen. Veneen hankinnan myötä elämäämme on tullut paljon uutta ja mielenkiintoista sisältöä. Yhdessä olemme kokeneet myös monia ihania ja ikimuistoisia seikkailuja.

Vene-elämä on opettanut minulle monia asioita, kuten yhä suuremman arvostuksen yksinkertaisia asioita kohtaan, joita ei voi rahalla ostaa. Kelluvasta kesäkodistamme on karsittu pois kaikki turha, sillä mitään ylimääräistä kuormaa emme kyytiimme kaipaa. Tällä tarkoitan paitsi materiaa, myös ajatusmaailmaa ja asennetta. Veneillessä keskitymme ympäröivään luontoon, sekä sen tarjoamiin elämyksiin, kuin vaihteleviin olosuhteisiinkin. Luotamme niin omiin, kuin toistemme tietotaitoon, sekä kokemuksiimme vanhan veneemme merikelpoisuudesta. Varsinkin kiperissä tilanteissa tuo kaikki kokemus, luottamus, sekä kunnioitus voimakkaita luonnonvoimia kohtaan on erityisen tärkeää. Ymmärrys, rakkaus ja arvostus luontoa, sekä myös toisiamme kohtaan, on yhteisten veneilyvuosiemme myötä vielä syventynyt.

Eräs mainitsemisen arvoinen puoli veneilyssä on yhteisöllisyys. Vesillä liikkuessamme olemme kaikki tasavertaisia, on kulkupelinä sitten jahti tai jolla. Jaamme, paitsi tämän mielestäni maailman kauneimman saariston, myös rakkauden luontoa ja lajia kohtaan. Tarvittaessa autamme toinen toisiamme, ja esimerkiksi iltanuotiolla sekä saunan lauteilla istuskellessamme, vaihdamme kokemuksia mm. veneistä, varusteista, kunnostuksista ja reissukohteista. Saatamme toki rupatella myös melkeinpä mistä tahansa mielenkiintoisista aiheista maan ja taivaan väliltä.

Tässä työelämän tuoksinassakin olisi yritettävä karistaa mielestään kaikki kuormittavat ja turhaa stressiä aiheuttavat ajatukset, mutta aina se ei meikämammalta ainakaan niin kovin helposti käy. Kevättä kohti ollaan onneksi jo kovaa vauhtia menossa, ja näissä sielunmaisemissani, jos missä, on huomattavasti helpompaa taas keskittyä niihin kaikkein olennaisimpiin asioihin, ja nauttia...





















Tunsin jälleen kuinka onni asui yksinkertaisuudessa ja kohtuullisuudessa
-lasi viiniä, kastanja, pieni vaatimaton liesi, meren kohinaa, ei muuta. 
Tunteakseen että tämä on onnea, ihminen tarvitsee vain 
yksinkertaisen ja tyytyväisen sydämen. 

-Niko Kasantzakis-

14 kommenttia:

  1. Niin kauniita kuvat❤️ Vesi on ihana elementti ja jotenkin niin rauhoittava, sen hiljaista liplatusta voisi kuunnella vaikka kuinka kauan:) Veneily on varmasti mukavaa! Leppoisaa alkanutta viikkoa❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesi on rauhoittava elementti ja auringon lämmittämillä rantakallioilla on ihana istuskella ja katsella horisonttiin. Yksi veneilyn hyvistä puolista on myös se, että maisemaa voi halutessaan aina vaihtaa :)
      Kiitos Päde ja valonpisaroita viikkoosi 🖤

      Poista
  2. Ihanat kuvat ja tuo Kasantzakisin runo kruunasi kaiken.
    Mukavaa kevään ja kesän odotusta sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon runon olen täällä jo aiemmin julkaissut, ehkä pariinkin kertaan, mutta se vaan on niin ihana ja sopi mielestäni tähänkin tekstiin.
      Kiitos Kristiina 🖤 Leutoa ja leppoisaa tammikuun jatkoa sinulle 🖤

      Poista
  3. Minä uskon,että veneilyyn liittyy juuri niitä upeita asioita,turhan karsimista ja olennaiseen keskittymistä,jota kohti itsekin haluan koko ajan enemmän ja enemmän mennä.Ja senkin tajuan niin hyvin,kuinka noissa merellisissä maisemissa ihminen hiljenee esim.iltaisin vain katselemaan ja venettäkin saattaa rauhoittavasti ja suloisesti hieman vesi keinuttaa.Varmasti hyvä vastakohta raskaaseen työhösi.
    Kauniita kuvia olet taas laittanut postaukseesi,meditatiivisia.Tuo ensimmäinen on kuin japanilainen maalaus ja erityisen kaunis taivas tuossa kuvassa no.4.❤
    Ja Kasantzakis osaa ilmaista asiat niin kauniisti.Vanhasta kotisaarestani,omasta synnyinsaarestaan hän maalailee sanoilla näin:"On maa nimeltä Kreeta,viininpuhuvan meren keskellä."
    Kohti kevättä ja kaikkea ihanaa,eikö niin!😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain taikaa siinä on, kun köydet irrotetaan ja veneen keula käännetään kohti ulappaa, niin kaikki turhuudet, kuten kiire ja stressi jäävät mantereelle. Niille ei tehdä tilaa veneeseen ;) Millään muulla ei ole merkitystä, koska kaikki mitä juuri siinä hetkessä tarvitsen, on lastattu veneeseen. Hämmästelen yhä sitä, miten vähällä ihminen voikaan tulla toimeen, ja olla onnellisempi kuin koskaan :)

      Kiitos kauniista ja kannustavista sanoistasi 🖤
      Kohti kevättä ja kaikkea ihanaa, juuri niin :)

      Poista
  4. pienistäkin asioista voi olla onnellinen,sinulla on mahtavat maisemat ja vapaus veneillä, voin kuvitella millaista on olla veneessä kun meri on alla.Kotipaikallani nuorena 16 v. soudin tavallisella veneellä pikku lammessa, siinä oli pieni saarikin, muistan miten nautin siitä hiljaisuudesta ja lintujen laulusta, kun menin saareen ajatuksineni, ajattelin mm. että olisinpa jo 20v.no nyt olen pitkälti yli 60,mutta muistot on tallella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania muistoja sinulla 🖤
      Itselläni pysyvät ikuisesti mielessä ne lapsuuden ja nuoruuden kesät merellä, kun soudimme siskoni kanssa vuokramökiltä vastarannalle, pieneen kyläkauppaan ostamaan jäätelöä, ja kuinka keikuimme ohi ajaneiden veneiden aalloissa ja meitä nauratti. Joinain iltoina lähes peilityynellä lahdella oli uskomattoman kaunista ja hiljaista, ja miten mukavaa olikaan kun sai istua veneen perätuhdolla isän soutaessa ja äidin heitellessä viehettä...
      Luonnossa liikkumisesta ja luonnon äärellä oleilusta saa valtavasti iloa, energiaa ja kokonaisvaltaista hyvää oloa. Tulevaa kevättä ja saariseikkailuja odotellaankin täällä jo kovasti :)
      Kiitos piritta 🖤 Vaalitaan kauniita muistojamme, ja ollaan onnellisia myös niistä ihan pienistäkin asioista 🖤

      Poista
  5. Upeita kuvia! Siis aivan kaikki, mutta nuo vaahtopäät lumosivat minut. Sinulle merellinen elämä, veneily ja kaikki siihen liittyvä antaa samaa mielenrauhaa, vapautta ja rakkautta luontoon, mitä minä koen rtetkeillessäni erämaassa. Kaikki turha jätetään repusta pois.
    Usein onni istuu olkapäällä, kun vain huomaisimme sen olevan niin lähellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto antaa meille niin valtavan paljon, ettei millekään turhuuksille ole tarvetta, eikä tilaa! Ei repussa kuin paatissakaan ;)
      Sydämessäni asuu ikuinen kaipaus pohjoiseen, mutta yhtäaikaa karut ja kauniit saaristomaisemat käppyrämäntyineen, sekä syksyiset sysimustat tähtitaivaat muistuttavat minua lapin öistä ja aavoista tunturimaisemista. Ehkäpä siinä on ainakin osasyy sille, miksi olen kuin kotonani näissä merellisissä maisemissa.
      Olet aivan oikeassa. Taidamme helposti sortua etsimään onnea aivan turhan kaukaa, sillä se on monesti lähempänä kuin huomaammekaan :)
      Kiitos kovasti aimarii ja elämyksellisiä eräretkiä sinulle 🖤

      Poista
  6. Ihana postaus! Kaunis ja oivaltava. Niinkuin sanot, arjen tuoksinassakin pitäisi riisua stressit ja muut kuormittavat asiat. Se ei aina ole helppoa.
    Kauniit kuvat ja tuo runo on kiehtova. ”Tunteakseen että tämä on onnea, ihminen tarvitsee vain yksinkertaisen ja tyytyväisen sydämen.” Voiko sen hienommin sanoa!
    Hyvää ja onnellista uutta vuotta, Ansku ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana Tuula! Kiitos kovasti 🖤
      Luonnon äärellä rentoutuminen ja rauhoittuminen on paljon helpompaa. Luonnossa kun liikkuu, niin asiat useimmiten asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin ihan itsestään. Tuo runo on minustakin todella kiehtova. Niin viisaasti ja kauniisti sanottu, ja tottakin vielä ;)
      Iloisaa ja valoisaa uutta vuotta sinulle 🖤

      Poista
  7. Aivan mielettömiä kuvia. Olen kuullut tästä yhteisöllisyydestä ennenkin, että satamassa saa uusia ystäviä ja vähän kaikki on kavereita. Mikä on kyllä todella mahtava juttu, vähän sama kun on koira, niin koiralenkillä tutustuu ihmisiin.

    Kivaa viikonloppua Ansku. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteisöllisyyttä ilman tungettelua ja toinen toistemme yksityisyyttä kunnioittaen. On mukava tietää, että juttuseuraa, sekä tarvittaessa apua ja neuvoja on tarjolla, mutta kukaan ei loukkaannu, jos haluat pysytellä omissa oloissasi esim. oman perheen kesken :)
      Koiran kanssa liikkuessa on kyllä vähän sama juttu, joten voit uskoa että meidän veneilyreissuissa ei juttuseurasta ole pulaa :D
      Kiitos kovasti Tiia 🖤 Hirmuinen kevään kaipuu iskee kun näitä kuvia katselee :D No, ensikuun jälkeen onkin jo maaliskuu, jee!
      Mukavaa viikonlopun jatkoa sinne sinulle 🖤

      Poista