sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Kevättä kohti

Viime keskiviikkona lähdimme puolilta päivin ajelemaan kotiin Pohjois-Savon mökiltä, missä siskoni ja hänen miehensä kanssa lomailimme. Matkan edetessä lumipeite väheni vähenemistään, ja lopulta ohi vilahtavat maastot muuttuivat täysin mustiksi. Ei kovin mieltä ylentävä kotiinpaluu, mutta mitäs teet muuta kuin murjotat, vaikka eihän sekään auta yhtään asiaa ;)
Syyskuussa alkaneet vesisateet ja navakat, ajoittain myrskylukemiin yltyvät tuulet pitävät vaan sitkeästi pintansa. Ja jos minulta kysytään, niin ei tällainen pitkittynyt syksy ole mistään kotoisin.

Toissa vuonna oli aivan sama tilanne säiden suhteen, eli rannikolla oli lämpöasteita ja nurmikot viheriöivät, kun taas sisämaassa saatiin monin paikoin nauttia upeista talvikeleistä. Tiedän, sekä tunnen hyvin useammankin pikkuihmisen, joille lumi ja edes muutaman asteen pakkanen olisi erittäin iloinen yllätys. Joululahjoiksi saadut pulkat, sukset yms. ovat jääneet täysin vaille käyttöä, joten talvea tänne rannikkoseuduillekin kovasti kaivataan ja toivotaan tulevaksi. Syksyisistä säistä huolimatta olen sanomattoman onnellinen, että tämän talvikauden pimein aika on taas takanapäin, ja kuljemme kohti kirkasta ja kaunista kevättä.

Tänään aurinko paistoi ihanasti, ja heti töistä kotiuduttuani korjasin joulun pois kodistamme. Kuusen nostin pihalle odottamaan pilkkomista. Oksista tulee hyvää haketta sekä pensaiden että puiden juurille, ja rungon pätkin pieniksi klapeiksi, joista kuivumisen jälkeen saadaan hyviä sytykepuita saunaan. Imuroin ja siivosin muutenkin hieman tätä huusholliamme. Huomenna ostan "kevätkauden" ensimmäiset leikkokukat siistiä ja puhdasta kotiamme kaunistamaan.

Tässä vielä viimeviikkoisia kuvia mökkirannasta, talvisilta savon sydänmailta:













Tässä vielä runo, jota opetettiin lapsille kouluissa seitsemänkymmentä vuotta sitten, ja joka piti opetella ulkoa. Tämä runo kuvailee vuodenaikoja, sekä niitä asioita, joita eri vuodenaikoina tuli hoitaa.

Tammi - helmi - maaliskuussa
meillä tuima talvi on, 
mut jo huhti - toukokuussa
alkaa kevät auringon.
Kesä - heinä - elokuussa
ruohot viljat varttuu
sato syys - ja lokakuussa
kellareihin karttuu. 
Marraskuussa musta maa
valkolunta vartoaa.
Joulukuu myös joutuu
joulujuhlan tuoden, 
kaunihisti päättää kalenterivuoden.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 

Leppoisaa ja lempeän lämmintä loppiaista teille toivotellen
🖤
-ansku-


20 kommenttia:

  1. Oli varmasti mieltäylentävää piipahtaa oikeassa talvessa!:)
    Kaikkein eniten pelkään,että tarkoittaako tämä nyt sitten pitkää ja lumista alkukevättä täällä etelärannikolla...koska kesäihmisenä en pidä ollenkaan takatalvista kun on jo päässyt kevään odottamisen makuun pitkän talvikauden jälkeen.;)
    Tuo oikean talven sinisyys on niin kaunista kuvissasi.<3
    Kiitos ja leppoisaa loppiaista Ansku!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli todella virkistävä reissu ja tervetullutta vaihtelua tämän "ikuisen syksyn" keskelle :)
      Juuri vitsailimme kipparini kanssa, että sitten kun laskemme veneen vesille, niin se takatalvi viimeistään iskee. Kyllähän tuolle ajatukselle nyt voi naureskella, mutta tiedän että jos näin käy, niin eipä naurata yhtään ;)
      Kiitos itsellesi ja mukavaa viikon jatkoa ❤

      Poista
  2. Eipä ole lunta meilläkään. Itse en "enää" lumesta välittäisi, mullehan kevät alkaa heti uuden vuoden jälkeen, mutta lapsille lumi olisi kyllä tärkeää että pääsisivät lumileikkejä leikkimään ja hiihtämään ja pulkkamäkeen.
    Mukavaa loppiaista sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä kaipaisin kunnon talvisäitä, sillä nämä vetiset ja rapaiset kelit eivät ole ollenkaan minun mieleen.
      Lumikenkäily metsässä tai meren jäällä toisi ihanaa vaihtelua ulkoiluun ja olisihan se mukava laskea mäkeä lastenlasten kanssa :)
      Kiitos samoin ja mukavaa viikon jatkoa ❤

      Poista
  3. Kiva kun teillä on kuitenkin mökki talvisissa maisemissa, jossa varmasti saa ladata akkuja, ja nyt ollaankin kovaa vauhtia menossa kevättä kohti, aurinko jo lupailee sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omaa mökkiä ei ole, mutta onneksi on vuokramökkejä, sekä tämä siskoni appivanhempien omistama, minne pääsimme nyt lomailemaan yhdessä siskoni ja hänen miehensä kanssa :) Toivomme kipparini kanssa kovasti, että kevät tulisi tänä vuonna erityisen aikaisin, sillä meillä on terassi- puuvaja- vene- ym. remppaa tiedossa ihan urakaksi asti :D
      Armas aurinko on ilahduttanut loisteellaan täälläkin, niin ihanaa!
      Kiitos kivasta kommentista ja mukavaa viikon jatkoa sinulle ❤

      Poista
  4. Kevättä kohti, se on todella on toivoa antavat sanat! Yöllä oli satanut lunta ja taas on maa valkoinen. Tiedä sitten kuinka kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä oli lunta tasan kaksi vuorokautta. Nyt on pelkkää liukasta sohjoa, joka toivottavasti sulaa pian pois.
      Kevään kaipuu alkaa jo nostaa päätään tämän superpitkän syksyn jälkeen. Helmikuun jälkeen ei enää talvea tarvitsisi tullakaan :)

      Poista
  5. Kovin keikkuen tuo talvi tänä vuonna yrittää tulla, mutta ainahan niitä paukkupakkasia on saatu. Luntakin saattaa sataa yhtenä päivänä kymmeniä senttejä, kuten kävi meillä Pirkanmaalla 2015 marraskuussa. Meilläkin oli sähköt poikki 78 tuntia. Lumi ei pysynyt silloinkaan jouluun, vaan maa oli mustaa. Yleensä vuosi tasaa itsensä, mutta nyt on kyllä tullut jäätävä määrä vettä. Riittääköhän sitä enää lumeen :)
    Mukavaa alkanutta vuotta 2020!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä helmikuussa ne paukkupakkaset sitten saapuvat, mutta toivottavasti sitä ennen on saatu kunnon lumipeite. Olisihan se hienoa päästä edes muutaman kerran lumikenkäilemään joko meren jäälle tai metsään, mutta lähinnä lasten takia toivon tänne talvisia kelejä :)
      En muista milloin täällä olisi viimeksi ollut oikein kunnon lumimyräkkä, mutta onhan niitäkin joskus koettu. Hui, miten pitkä sähkökatkos :O Tuossa ajassa torppa ehtii jo jäähtyä tosi kylmäksi ellei ole takkaa, uunia, kaminaa tms. lisälämmönlähdettä.
      Kiitos Hanne ❤ ja oikein mukavaa tammikuuta sinne sinulle!

      Poista
  6. Talvea kaipaisin minäkin, juuri tuollaista kuin kuvissasi! Mutta ei kyllä kummoistakaan talvea näy meilläpäin... :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne saatiin toissapäivänä ihan kivasti lunta, mutta nyt siitä on jäljellä enää muutaman sentin sohjokerros. Märkää ja liukasta lenkkeilykeliä siis taas tiedossa, yäk. Kipparini kanssa ollaan alettu ihan tosissaan harkitsemaan jonkin pienehkön avoveneen hankkimista, millä voisimme jatkaa saariretkeilyä ympäri vuoden.
      Toivotaan että talvi vielä yllättäisi meidät kaikki, positiivisesti ;)

      Poista
  7. Oi, miten kauniita maisemia. Lumi ja pikkupakkanen olisi todellakin tervetullut tänne etelään/länteen.
    Mutta, onneksi päivät ovat selvästikin alkaneet pidentymään ja aurinkokin on näyttäytynyt. Eli, kevättä kohden! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonpaiste pelastaa kyllä paljon! Tosin, ei se juurikaan lohduta lapsia, jotka toivoisivat pääsevänsä mäenlaskuun, luistelemaan tai hiihtämään. Ehkäpä se talvi vielä ennen pääsiäistä ehtii meidät kaikki yllättämään ;)
      Päivät pitenevät ja kevättä kohti kuljetaan, ihanaa!

      Poista
  8. Kauniit maisemat ♥ mukavaa tammikuuta Sinulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Suvi, ja sitä samaa toivottelen myös sinulle ♥

      Poista
  9. On kyllä niin järkkyä tämä lumettomuus ja ainainen märkä hämärä! Tänään on sentään pakkasta, eli koiria ei tarvitse hinkata pyyhkeellä (kylpyhuone yläkerrassa, vaalea kokolattiamatto portaissa, eli se siitä vesipisteestä) veresnahalle.

    Sukset odottavat varastossa. En kyllä keksi mitään positiivista tästä yliaikaisesta syksystä. :(

    Ihanat kuvat! Kai sitä täytyy vain toivoa ja sinnikkäästi odottaa lunta.

    Iloista viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä koko perhe on aina nauttinut kaikista neljästä vuodenajasta ja nuo meidän koirat kun rakastavat lunta ja nauttivat kieriä hangella :) Säälittää melkein kun pimeässä, kaatosateessa ja myrskytuulissa, silmät sikkurassa joutuvat nekin tallustelemaan.
      Tämä puoli vuotta kestävä syksy on jotain aivan kamalaa! Vaikeaa, lähes mahdotonta on keksiä mitään positiivista tästä ikuisuuden kestävästä harmaudesta, kovista tuulista ja vesisateesta.
      Tänään on todella upea ilma, toivotaan että pikkupakkanen ja auringonpaiste pysyisivät nyt ilonamme hieman pidempään. Nyt minun on lähdettävä töihin, ja seuraava vapaapäivä on tiistai. Tämä aurinkoinen päivä menee omalta osaltani aikalailla ohi, mutta kyllä tämä valoisuus silti piristää ja työmatkakin on nautinto tällaisella säällä :) Kiitos Nelina ja oikein ihanaa viikonloppua sinullekin ♥

      Poista
  10. Onkohan kaikki lumet sataneet sinne Savoon, missä vierailit ja tänne meille, sillä täällä on paljon. Jos ei lämpimät päivän aina välillä olisi hankia madaltaneet, niin varmasti metriset hanget jo olisi.
    Minä olen täysin talvi-ihminen ja rakastan vuoden pimeintä aikaa. Varmasti vähän pöhkö, sillä kevät ja kesä, kuten syksykin miellyttävät minua ja aina löytyy luonnosta mukavaa tekemistä. Toki tiedän, miltä tuntuu pitkä loska syyspuoli ja musta maa yli joulun, sillä asuin Uusikaupungin seudulla paljon yli 30 vuotta. Ehkä siksi nautin talven "riemuista"
    Siellä on puolen vuoden syksy, täällä reippaasti yli puolen vuoden talvi, lumi tuli lokakuun puoliväliussä ja joskus lähtee lopulta vasta kesäkuun alussa. Kevät hujahtaakin sitten liki huomaamatta ohi.
    Kaunista talvikuvattavaa olet lomareissulta saanut. Iloa vain puseroon, kyllä kevään aurinko tulee aikanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä puolen vuoden syksy on todella tylsää aikaa. Taas parhaillaankin tuulee todella kovaa, puuskissa yltää lähes myrskylukemiin ja vettä vihmoo taivaan täydeltä. Satunnaisia tyyniä tai aurinkoisia päiviä lukuunottamatta, tätä on jatkunut syyskuun lopulta alkaen, eikä loppua näytä tulevan :(

      Olen aina rakastanut kaikkia neljää vuodenaikaa, kuten yhä edelleenkin rakastaisin, jos niitä neljä olisi. Vuosi vuodelta pitenevä (tai siltä se ainakin tuntuu) ja pimeä syksy on alkanut tympimään toden teolla. Talven riemuista voi vain haaveilla, toisin kuin Savossa, missä lunta oli toissa vuonna reilusti yli puoli metriä ja nyt vuodenvaihteessa n. 30-40 cm :)
      Nautimme kaikki todella paljon ja miten kauniit sekä kirkkaat nuo talviset maisemat olivatkaan. Olen ihan varma että lumi on olemassa ennen kaikkea sitä varten, että se valaisee vuoden pimeintä aikaa ;)

      Kiitos aimarii tsempityksestä ja kivasta kommentistasi 🖤
      Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, sillä paistaahan se aurinkokin joskus sinne risukasaankin, miksei siis tänne meillekin ;)

      Poista