torstai 14. marraskuuta 2019

Portimon poluilla ja peltojen pientareilla

Viime viikonvaihteessa pääsimme siskoni ja hänen miehensä kanssa rentoutumaan Kannusjärvellä sijaitsevalle vuokramökille. Tuvan ikkunoista ja terassilta avautuva järvimaisema oli kaunis ja levollinen. Laitoimme heti mökille saavuttuamme takkaan tulet, nautiskelimme lasilliset punaviiniä ja istahdimme katselemaan kaunista maisemaa. Nautimme suuresti myös ympäröivän luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta, sekä hyvistä ulkoilureiteistä, joihin kuuluu mm. Portimon polut- niminen retkeilypolusto laavuineen.

Teimme koirien kanssa mukavat kävelykierrokset hämyisten mänty- ja kuusimetsien katveessa, sekä maaseudulle tyypillisten peltomaisemien keskellä. Saimme nauttia olostamme ja elostamme kaikessa rauhassa, vailla kiirettä ja hälinää. Tyyneltä järveltä ei kuulunut pientä laineiden liplatusta lukuunottamatta pihahdustakaan, emmekä nähneet ketään muita ihmisiä missään. Tuntui kuin olisimme olleet kauempanakin korpien kätköissä, kuin vain kolmen vartin ajomatkan päässä kotoa :)

Mökin pihapiiristä löytyy myös oma laavu, sekä kesäkeittiö ja rantasauna, joten aika kului kuin siivillä ruoanlaiton, tulilla tunnelmoinnin ja saunomisen merkeissä. Pieni irtiotto arjesta ja yhteinen ajanviettomme piristi mieltä, kuten tuo hentoinen lumipeite, joka piristi myös muutoin melko harmaavoittoista maisemaa.










Seuraavana päivänä ei lumesta ollut enää tietoakaan, mutta metsässä, pehmeillä sammalmättäillä oli mukava tepastella ja nauttia happirikkaasta ja raikkaasta ilmasta. Koirat rallasivat ja riemuitsivat keskenään, ja se jos mikä tuo aina hyvän mielen myös omistajilleen. Vauhti ja valonpuute olivat liikaa meikäläisen kuvaajantaidoille, joten yhtäkään kuvaa riehakkaista koiristamme en onnistunut ottamaan. Tässä siis vain muutama metsäkuva lauantaiselta lenkiltämme.








Tätä metsää rakastan:
naavapartakuusia
suopursusoita
kivikkorinteitä
neulaspolkuja.
Rakastan iltaan hiljenneenä
kevään lauluja helisevänä
myrskyssä kohisevana.
Tätä karua
hoitamatonta.
Keloineen pahkoineen
lahorastaineen.
Tätä metsää rakastan.
Tätä maata.

-Maaria Leinonen-

18 kommenttia:

  1. Oi, ihania tunnelmallisia kuvia. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olimme viime vuonna myös marraskuussa viereisessä, pienemmässä mökissä ja molemmilla kerroilla nautimme suuresti tuon paikan tunnelmasta. Luonnon hiljaisuudessa on pienen ihmisen hyvä hengähtää.
      Kiitos M.T. 🖤

      Poista
  2. Ihanassa ympäristössä olette saaneet viettää aikaa. Mukavaa viikonloppua sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieluisa mökkipaikka, jonne pääsemme ehkä jo alkuvuodesta uudelleen. Toivotaan että mökki ei ole jo varattu silloin kun meistä neljästä kolmella vuorotyöläisellä on yhtäaikaa vapaata :)
      Kiitos samoin sinulle 🖤

      Poista
  3. Ei tarvitse lentää etelään huokaisemaan arjen keskellä marraskuussa!😊
    Voi ihanuutta!Viihtyisin itsekin juuri tuollaisissa näkymissä ja tunnelmissa niin hyvin juuri tähän aikaan vuodesta!Rauha nousee kuvistasi päällimmäisenä.Ja nuo metsäkuvat!Tunnen joka solullani,kuinka olette nauttineet tuosta hapekkaassa metsässä samoamisesta.Ja kuinka ihanaa on ollut tuijottaa tulta ja tuota pysähtynyttä maisemaa ikkunasta järvelle päin.
    Ja tuo runo on yksi lemppareistani!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se sanontakin kuuluu, ettei aina tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.
      Rauhoittua ja virkistyä voi kyllä todella tehokkaasti luonnon helmassa hapekasta ilmaa hengittäessä, hiljentyessä kuuntelemaan metsän huminaa ja tuijottelemalla takkatulta, tai vaikkapa tuota levollista maisemaa.
      Elävä tuli tuo tunnelmaa, varsinkin tänä pimeimpänä vuodenaikana. Kotona polttelenkin paljon kynttilöitä ja tuikkuja. Saunassa kun ei kauaa voi viipyä kiukaan tulipesää tuijottelemassa :D
      Maaria Leinosen runot ovat kauniita ja herkkiä. Olisi ihana osata ilmaista itseään ja ajatuksiaan yhtä ytimekkäästi ja silti niin kauniisti.
      Nyt tämä täti lähtee iltavuoroon huhkimaan, mutta sinua kiitän kivasta kommentista ja toivotan rentoa sekä rauhallista viikonvaihdetta ❤

      Poista
  4. Voi miten ihana paikka. Kyllä tuolla mieli lepää ja taas jaksaa..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on itselleni todella tärkeä voimavara, mistä ammennan voimaa työssä jaksamiseen. Tuo paikka on oikea rauhan tyyssija, eikä maisemissakaan ole valittamista :)
      Kiitos Hannele ja ihanaa sunnuntaita sinulle ❤

      Poista
  5. Ihana paikka! Voin suorastaan "kuulla" sen hiljaisuuden. Täällä kun on taustana tuo ohitustein mökä aina. Varsinkin nyt, kun karsivat metsää välistä. :(

    Lunta ei tarvitse olla kuin ihan ohut kerros, kun tuo jo valoa. Mutta oli niin tai näin, tuosta happirikkaasta olen niin samaa mieltä! Se on kyllä ihan parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä täällä kotikulmillakin taustamelua on, joten hieman hämmästyin kun noin läheltä löytyy paikka missä hiljaisuuden tosiaankin voi "kuulla" :)
      Lumi olisi, ohuenakin peitteenä enemmän kuin tervetullut tähän pimeyteen, mutta onneksi on sentään nuo metsät sammalmättäineen ja puhdasta, happirikasta ilmaa, mitä hengitellä.
      Jäi taas eilisen iltavuoron jälkeen yöunet niin lyhyiksi, (4,5h) että tänään on varmaan pakko päästä metsään, josko sieltä saisi virkeyttä tähän nuutuneeseen olotilaan ;)
      Kiitos Nelina ja ihanaa sunnuntaita sinulle ❤

      Poista
    2. Samalla unisaldolla siis mennään, pätkissä omani vedin -toki. Eikä ollut edes mitään vuoroa takana. :/

      Että jos päässä yhtään surisee, niin vertaistukea täältä tarjoilen. <3

      Poista
    3. Voi eiii! Kuka hemmetti on varastanut meidän yöunet? Ja siis kolmessa pätkässä itsekin nuo huimat 4,5 tuntia torkuin. Kohta alkaa varmaan kuulua pään sisältä muutakin kuin surinaa, jos sama meno aina vaan jatkuu ;)
      Kiitos vertaistuesta ihanainen ❤ Halaus & tsempit sinne sinulle ❤

      Poista
  6. Kaunista maisemaa ja viihtyisää yhdessäoloa. Niistä on irtiotto arjesta tehty.
    Sammalmetsä on houkuttelevan lumoava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet. Luonnon äärelle hiljentyminen ja vielä hyvässä seurassa, on kyllä ihan paras irtiotto arjesta.
      Taidan taas tänään lähteä metsään samoilemaan ja piristystä hakemaan kunhan aamuvuorosta kotiudun. Olo on melkoisen nuutunut, kun uni jää aina aina iltavuoron jälkeen lyhyeksi, on katkonaista ja kaukana levollisesta.
      Kiitos aimarii ja ihanaa sunnuntaita sinulle ❤

      Poista
  7. Kyllä on kaunistasatumaista, lumi tekee maisemistä niin upean, ja ihana paikka luonnon keskellä,tuollaista itsekkin kaipaisin, kesäisin on tullut oltua vuokramökissä, mutta ei näihin aikoihin,tykkään myössaunomisesta,mikä lie siinä kun otan aina kovat löylyt.hyvää lauantai-iltaa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on meillekin vasta toinen kerta kun tähän aikaa vuodesta vuokramökille lähdimme viikonlopunviettoon. Rentoutuminen on niin helppoa tuollaisessa rauhallisessa ja kauniissa ympäristössä.
      Tuolla on puitteet kyllä kohdillaan varsinkin meidän kaltaisille saunojille, kun löytyy sekä sisäsauna, että myös rantasauna, jotka molemmat ovat puulämmitteisiä. Sauna + pulahtaminen raikkaaseen veteen on minulle se paras juttu :D
      Kiitos pike ja ihanaa sunnuntaita sinulle ❤

      Poista
  8. Metsä. <3 Upeita kuvia ja tulisipa edes pieni lumihuntu, tämä pimeys nielee suihinsa.

    Jaksamista marraskuun pimeisiin päiviin Ansku. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä pimeys tosiaankin nielaisee kaiken kitusiinsa. Kirkkaan päivänvalon puute on niin ankeuttavaa, eikä nämä kurakelit muutenkaan mieltä juuri ylennä ;)
      Toivotaan, että kylmenisi pakkasen puolelle ja saataisiin edes sellainen hento lumipeite näitä muuten niin mustia maisemia valaisemaan.
      Kiitos Tiia ❤ Jaksamista myös sinulle näihin niin kovin harmaisiin päiviin ❤

      Poista