perjantai 31. toukokuuta 2019

Kesän korvalla

Aika kiitää hurjaa vauhtia eteenpäin ja huomenna koittaa jo kesäkuu! Vastahan veneemme laskettiin ja vietimme viikon mittaisen veneilyloman. Kevät hujahti ohi ihan liian nopeasti ja itseäni jäi eniten harmittamaan se, etten päässyt seuraamaan arktikaa taas tänäkään vuonna. Onneksi on olemassa Yle Areena, jonka luontodokkareiden ansiosta voi päästä ihan kotisohvalta käsin seuraamaan mm. tätä edellä mainitsemaani arktisten muuttolintujen matkaa.
Terveytemme on valitettavasti reistaillut viime aikoina, joten lääkäreiden vastaanotoilla on tullut käytyä ahkerasti. Omalla kohdallani huomaan kipujen ja huonojen yöunien vaikuttavan enenevässä määrin paitsi kaikkeen tekemiseen, myös mielialaan. Tuntuu että kuormitun monista sellaisista asioista, joihin aiemmin olen tuskin kiinnittänyt edes huomiota. Kipparini kestää omat vaivansa paljon urheammin ja tunnenkin itseni huonoksi ihmiseksi, kun ärsyynnyn ja äksyilen tämän tästä.
Töissäkin on ollut viime aikoina hyvin hektistä, ja koska palautuminen ei enää tässä iässä tapahdu yhtä nopeasti kuin ennen, niin olen huomannut tarvitsevani lepoa ja rauhaa huomattavasti aiempaa enemmän. Lukeminen on aina ollut minulle todella tärkeä harrastus ja rentoutumiskeino, mutta en ole viime aikoina oikein osannut keskittyä siihenkään. Tuntuu etten osaa rauhoittua ja huomaan olevani ajoittain oudolla tavalla levoton, jopa hermostunutkin.

Perheen kesken, ja varsinkin niiden kaikkein pienimpien tyyppien kanssa olisi myös mukava veneillä useammin kuin kerran tai pari kesässä, mutta paatin rajalliset tilat, kelit, ja tietenkin yhteisen ajan puute luovat omat haasteensa. Hieman lohduttaa se, ettei tämä mantereelle meille vilkuttamaan jäänyt apea pikkumies tiennyt serkkutyttönsä päässeen pari päivää myöhemmin meidän kanssa saariretkelle ;) Toki tämä pikkumieskin pääsee taas vuorollansa papan paatin kyytin, kunhan olosuhteet vaan taas osuvat kohdilleen.
























Nyt tämä täti antaa kipparille työrauhan ja lähtee koirien kanssa kävelylle tuonne tuuleen ja tuiverrukseen. 

Lämpimät onnittelut kaikille viikonvaihteen juhlijoille ja oikein ihanaa kesälomaa sitä viettäville!

-ansku-

13 kommenttia:

  1. Oi ihanaa, siellä perheen pienimmät saavat veneilykärpäsen purauksen jo hyvissä ajoin :)).

    Harmi, että jaksamisesi on koetuksella :(. Huono nukkuminen on kyllä kaiken pahan alku ja juuri, kun väsyneenä ei vaan jaksa, vaikka olisi kivaakin. Oletko yrittänyt selvittää, olisiko joku ruoka-aine aiheuttajana sairasteluun ja myös uneen? Ihme kyllä itselläni nämä kulkivat käsi kädessä ja paraneminen & voinnin koheneminen alkoi, kun ymmärsin, mikä minulle ei sovi. (Voin kertoa, se oli maito ja sittemmin olen sokereita ja vehnääkin vähentänyt, vaikken ihan kokonaan lopettanut). Tsemppiä ja parempaa vointia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulevaisuuden luonnonystäviä ja -suojelijoita täytyy ainakin yrittää näistä pienimmistä kasvattaa ;)
      Ainakin osa näistä omista ongelmistani johtuu varmasti vaihdevuosista. Usein lyhyiksi jääviä (työvuorojen vaihtelujen takia) yöuniani eniten haittaavat nivelkivut, sekä jostain syystä aamuyön tunteihin ajoittuvat kuumat aallot. Siinä sitten vuorotellen heitän peittoa pois päältä ja kiskon sitä takaisin :D Huoliakin on, kuten YT:t meidän molempien työpaikoilla, joita ei tietenkään kannattaisi aamuöisin pohdiskella. mutta kun herään, niin niitäpä sitten siinä hikoilujen lomassa märehdin ;)
      Vehnän ja sokerin suhteen olen päätynyt samaan ratkaisuun kuin sinäkin, ja maitoa en ole lapsuuden jälkeen juonutkaan. Paino on pudonnut vasta 6 kiloa, mutta toivon suuntauksen jatkuvan. Vatsan turvotuksetkin ovat vähentyneet, mikä tuntuu myös tosi hyvältä.
      Kiitos kovasti Pilvi tsempeistä ja vinkeistä ❤ Puuhakkaita päiviä teille sinne ihanaan Iduriin :)

      Poista
  2. Niin kauniita, hoitavia kuvia. Erityisesti ilhaduttaa katsoa noiden pienten ihmisten suloisia kuvia. Mieli on nyt erityisen herkistynyt asialle, kun saimme äitienpäivänä tietää, että meistäkin tulee isovanhempia loppuvuodesta.
    Hyvää, onnellista kesäkuuta ja suotuisia tuulia merimatkoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihanaa! Onnellista odotusaikaa, ja lämpimät onnittelut niin tuleville vanhemmille kuin tietenkin teille, tuleville isovanhemmille ❤❤
      Minulla olisi niin paljon aivan ihania kuvia näistä meidän pikkuisista, mutta niitä ei valitettavasti täällä nähdä. Vanhempien toiveesta julkaisen vain sellaisia kuvia joista pienet eivät ole tunnistettavissa.
      Kiitos kovasti Piipe! Iloa ja valoa myös sinun kesäpäiviisi ❤

      Poista
  3. Tunnen vahvaa sielujen sympatiaa Ansku kanssasi.<3 Tuo outo levottomuus yhdistettynä aikaansaamattomuuteen, on minullakin tällä hetkellä suuri rajoite elämässäni.Ei oikein huvita mikään, ja jos huvittaisikin, en saa mitään aloitettua. ;)
    Leikkauksen jälkeen en ole oikein ollut oma itseni.Outoja kolotuksia ja uusimpana pieni huimaus nyt parina päivänä.Saattaa johtua poskionteloista, koska olen aika tukossa siitepölyistä.Pilville mainitsemasi yöhikoilut ja kevytunisuus on myös niin tuttua. Minä, joka nukuin kuin tukki ja helposti nuorempana,olin kuivakka-jos hikoilusta puhutaan, kärsin todella paljon näistä vaihdevuosien tuomista hikoiluista ja hermostuneisuudesta, kun pitäisi rauhoittua uneen.Minulla vahvimpina juuri nukkumaan mennessä.Kun sitten saan unen päästä kiinni, herään aamuyöstä vessakäynnille takuuvarmana.Se katkaisee syvän unen ja tuntuu sitten päivällä vireessä.
    Ja kuinka helposti mieli vatvoo kaikkea ja sen tyhjentäminen käy tämän ikäisenä jo työstä unille menon hetkellä.En minäkään sitten sitä uutta työtä löytänytkään niin helpolla kun uumoilin ja toimeentulo huolestuttaa.
    Onneksi sinulla on meri ja saaret ja minulla mummula.Eiköhän me näistäkin selvitä rakkahin Ansku ja nuttura töttöröllä (vaihdevuosi pila) mennä kesää kohden.Uskon lujasti, että kesä saa unohtamaan ainakin pienen osan murheista?! :D
    Iso tsemihali!<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eii! Sinä ihana kohtalotoverini ❤ Nuo yölliset vessakäynnit ja kolotukset ovat myös minulle tuttuja juttuja. Ärsyttää kun uni katkeaa, mikäli syvään uneen on edes onnistunut pääsemään. Ja kun uni katkeaa, ei uudelleen nukahtaminen ole mikään itsestäänselvyys. Silloin ne kolotukset vasta tuntuvatkin ja synkät ajatukset valtaavat mielen. Ihan kuin ne murehtimalla ja märehtimällä paranisivat. Tuntuu vaan aamulla kahta kauheammalta kun väsymys on kova :D

      Minulla on vahva usko ja luottamus siihen, että löydät vielä sinulle sopivan työn, ja jos et löydä, niin pääset uudelleenkoulutukseen tai keksit sitten ihan itse jonkin uuden toimeentulon lähteen. Olet niin luova ja innovatiivinen, että sinä jos kuka keksit keinot selvitä tästäkin tilanteesta ❤
      Me jo puoliksi leikillämme kipparini kanssa suunnittelimme, että jos oikein huonosti käy yt-neuvotteluissa, niin ostamme vanhan asuntoauton jossa asumme talvikaudet, ja kesäkaudet vietämme tietenkin paatissa rakkaalla merellä putputellen :D
      Tämän kesän ajaksi ainakin työnnetään murheet syrjään ja nautitaan elostamme ja olostamme parhaan kykymme mukaan. Kiitos kovasti myötäelämisestä ja tsempeistä ❤ Halit sinne sinulle, ihanalle sielunsiskoselleni ❤

      Poista
    2. Ihana Ansku!<3 Kiitos sanoista, jotka lämmittivät ja toivat tunteen, että kanssasisarien myötäavustuksella kyllä pärjäillään.<3 Kun kävimme taannoin Hirsalassa isännän kanssa ,mietimme ihan samaa, että mitäs jos muuttaisimme asuntoautoon parkkiin talveksi!:D
      Kiitos sielunsiskoseni!<3

      Poista
    3. Kiitos itsellesi ihanainen ❤
      Toistemme tuella selviämme mistä vaan, vaikka siitä asuntoautoelämästäkin ;)
      Halit ja hyvät kesäkuun ensimmäisen viikon päivät sinne sinulle ❤

      Poista
  4. Voi kaikki sympatiat täältä sinne sinulle <3
    Kivun kanssa eläminen on minulle aivan liian tuttua ja tiedän kyllä mitä se tekee yönunille ja sitä kautta mielialalle jne.
    Toivon sinulle helpotusta ja sitä, että löytyisi jokin apu! Minä olen ollut nyt muutamia viikkoja gluteenittomalla ja lähes maitotuotteettomalla ruokavaliolla, jonka lisäksi vältän punaista lihaa, paprikaa, tomaattia ja sokeria. Olen jonkin verran kivuttomampi nyt ja toivon, ettei minun tarvitsisi aloittaa solumyrkkyjä. Minullahan iho- ja niveloireet ovat nivelpsorin syytä - se puhkesi 8 vuotta sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta.

    Halit täältä, tsemppiä ja voimia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kroonisessa kivussa on todellakin kestämistä. Itse kuormitun eniten juuri huonoista yöunista, sekä liikkumista, ja jopa ihan normi arkielämää rajoittavista kivuista. Minulla nivelrikkoa on jo niin monissa nivelissä, etten tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, enkä oikeastaan halua (uskalla) sitä edes ajatella.

      Ruokavalion muutoksia olen jo tehnyt aika paljon ja on vielä monia ruoka-aineita joiden kohdalla harkitsen niistä kokonaan luopumista. Täytyy vaan kokeilla mitä vaikutuksia eri ruoilla kipuihin ja yleiseen hyvinvointiin on. Minulla on aika paljon ruoka-aineallergioita, joten ruokavalioni on jo entuudestaan melko rajallinen.

      Isälläni todettiin ihopsori jo teini-iässä, ja lähes 20 vuotta sitten hän sairastui myös nivelpsoriin. Tiedän mitä kaikkea tuo sairaus voi aiheuttaa ja olen pahoillani myös sinun puolestasi ❤
      Hyviltä vaikuttavat nuo sinun ruokavaliomuutokset, jos kipu on yhtään helpottanut. Toivotaan että suunta on oikea!
      Kiitos vinkeistä, haleista ja tsempeistä Marianna ❤ Sinulle toivon niinikään kivuttomampia ja sen myötä kokonaisvaltaisesti parempia päiviä ❤


      Poista
  5. Me kyllä käydään niin synkassa... :O Näistä en omassani halua niin huudella, mutta lääkärillä on tullut ravattua ja tutkimuksissa jos jonkinlaisissa ihan urakalla. Ja jatkuu edelleen. Googlettamalla en toistaiseksi ole saanut kuin kuraa päälle, joten odotellaan nyt sitten vaan.

    Niin tiedän tuon yöllisen rallin! Milloin on hermokipuja, kädet puutuu, pissahätä, korvanlehteen sattuu (jo kahdesti leikattu ja taas uusiutunut kondrodermatiitti korvakäytävän sisällä joka säteilee perin ikävästi korvanlehteen kun painuu tyynyä vasten), milloin on muita kipuja ja kolotuksia, jotka ovat pahempia yksinkertaisesti siksikin, ettei nuku kunnolla ja sikeästi, eli kasvuhormoni ei uudista kroppaa yön aikana ja siksi kaikki rasitus tuntuu kymmenkertaisena seuraavana päivänä. Kiva kierre silleen... NOT!

    Ärsyyntyminen ja äksyily on ihan normaalia, kun ei vain jaksa kuormitusta kuten ennen. Se turhauttaa niin paljon.

    Että muuta en voi täältä lähettää, kuin syvää ymmärrystä taas. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, hieman oudompi "synkka" meillä kahdella ;)
      Nivelrikosta ja fibromyalgiasta olen täällä aiemminkin kirjoittanut, mutta en näistä muista (nykyisistä) vaihdevuosi- ym. vaivoistani niinkään. Nyt vaan tuntuu että pää räjähtää kun kaikenmaailman oireita ja kipuja on niin paljon ja niin eri asteisia, etten enää tiedä mikä johtuu mistä ja miten niihin kaikkiin pitäisi suhtautua yms. Eivät kai nämä kaikki sentään voi johtua vaihdevuosista?!? :O

      Tuo kuvailemasi yöllinen ralli on täysin tuttua! Usko tai älä, niin hermosärkyä lukuunottamatta kaikki muut vaivat, siis myös kondrodermatiitti kiusaavat minuakin. Ja tuo kierre, sekä siitä johtuva kuormittuminen. Sitä eivät lääkärit tunnu oikein ymmärtävän :(
      Turhautumista täälläkin ilmassa ja paljon!
      Vaikka en missään nimessä toivoisi kenellekään vastaavanlaisia vaivoja niin on silti lohdullista saada myötätuntoa ja etenkin sitä ymmärrystä teiltä kohtalotovereilta. Kiitos siis sinullekin Nelina ja koitetaan toinen toisiamme tsempaten selviytyä näistä(kin) haasteista. Halaus ja lämpöisiä ajatuksia sinne sinulle ❤

      Poista