maanantai 15. lokakuuta 2018

Loistoa ja leiskuntaa

Puut leiskuvat parhaillaan mitä kirkkainta keltaista, ja maisemat ovat tulvillaan värejä. Tuntuu kuin luonto haluaisi vielä viimeisen kerran ennen talvilepoon vaipumistaan juhlistaa elämisen riemua ja kauneutta. Tai kenties se haluaa osoittaa meille, että yhden ajanjakson jälkeen koittaa toinen, ei ehkä yhtä mieluinen, mutta yhtä välttämätön vaihe, jonka jälkeen on taas uuden elämän ja valon vuoro loistaa.

Tänään arkivapaalla kuljin pitkin joenvartta kahdestaan pappakoiran kanssa, ja pistin merkille, että hieman kauempaa katsottuna maisemat näyttivät uskomattoman kauniilta ja täydellisiltä. Lähempi tarkastelu paljasti kuitenkin lukuisia virheitä ja puutteita. Ajattelin meitä ihmisiä, miten meissä jokaisessa on omat särmämme ja särömme. Miten elämä kaikkien vuosien myötä meitä muokkaakaan, niin ulkoisesti kuin sisäisesti.

Haluaisin ehkä aika naivisti ajatella, tai pikemminkin toivoa, että me ihmisetkin voisimme kaikkine vikoinemme ja puutteinemme muodostaa yhdessä täydellisen kokonaisuuden. Voisimme täydentää toisiamme, antaa ihan jokaiselle mahdollisuuden loistaa omien vahvuuksiensa valossa, kannustaen ja toinen toistamme tukien.

Todellisuus on useimmiten ihan jotain muuta. Onneksi on luonto, jossa voi elpyä ja eheytyä, koota itsetuntonsa ja ajatuksensa, hiljentyä olemaan läsnä, sekä tiedostamaan oman vähäpätöisen pienen osansa luonnon kiertokulussa.

Onneksi on myös hassuja, energiaa ja elämäniloa pursuavia pappakoiria, joiden suuret sydämet sykkivät kiivaimmin elämänsä tärkeimmille ihmisille, sekä ehdottomasti ja aina yhtä takuuvarmasti myös oraville ;) 

























Armahda itsesi.
Anna itsellesi anteeksi.
Älä vaadi itseltäsi mitään.
Unohda hyvät tekosi ja pahat tekosi.
Unohda kuka olet ja mistä tulet. 
Unohda, että kerran kuolet. 
Ole hetki vain itsesi.

-Tommy Tabermann-

19 kommenttia:

  1. Todellakin upeasta ruskasta on saanut nauttia! Tänään tuuli vei melkein kaikki lehdet puista, sentään maaruska jäi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuhiljaa loputkin lehdet karisevat ja vuorossa on vuoden pimein ja ankein aika. Onneksi sitä edeltävä syksy, kesästä puhumattakaan, on ollut suoranaista aistien ilotulitusta :)
      Siitäkin huolimatta olen hieman huolissani meidän valon lasten puolesta. Toisaalta, tähän on jo tietyllä tavalla totuttu, ja onhan meillä ystävät, kynttilänvalo, villasukat, suklaa ja punaviini ;)

      Poista
  2. Ihania värejä!Olen ihastunut näihin väreihin, ja verhoissa on näitä värejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä syksynä luonnon väriloisto on ollut poikkeuksellisen kirkasta ja kaunista. Olen huomannut tänäkin syksynä suosivani sisustuksessa voimakkaita, kirkkaita värejä :) Luonnon värimaailma haalenee ja pikkuhiljaa hiipuu lähes kokonaan, joten on ihana tulla kotiin, joka kylpee väreissä ja valossa :)
      Kiitos Aikku ja väriä sekä valoa sinunkin syksyysi ♥

      Poista
  3. Voi ihanuus millaisia kuvia, niin kaunista syksyä♥ Näin syksyisin on kyllä ihana liikkua luonnossa:) Mukavaa alkanutta viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä syksy on kauniin kesän jälkeen hellinyt meitä lämmöllä, valolla ja väreillä, ihan uskomattoman ihanaa! Kiitos Päde ja oikein mukavaa viikon jatkoa myös sinulle ♥

      Poista
  4. Upeaa väriloistoa! Kuinka onnekkaita olemme kun saamme nauttia neljästä vuodenajasta <3
    Halaukset uuteen päivään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sinäpä sen sanoit! Toivotaan että tuleva talvi on myös oikea talvi pakkasineen ja lumikinoksineen :)
      Kiitos Nina ja värikästä viikon jatkoa sinulle ♥

      Poista
  5. Kaunista pohdintaa.<3 Lapset ja viattomat mielet saavat toivoa ja uskoa,aina vaan uudestaan!
    Niin ihanaa kuulla, että pappakoira jakselee hyvin.<3
    Tänä syksynä koivussa on ollut mielestäni muita syksyjä paljon kirkkaampi keltainen ruska?
    Usein koivu jää täysin vaahteralle ja haavalle keltaisessa kakkoseksi, mutta nyt loistavat yhtä keltaisina.Johtuisikohan yht'äkkisistä kylmistä öistä, joita tuossa aiemmin oli.
    Koiraystävät eivät petä koskaa.:)<3 Ihana Tommy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koivu on tosiaankin useimmiten jäänyt keltaisen syysvärin kirkkaudessa selkeästi häviölle niin vaahteralle kuin varsinkin haavalle. Tänä syksynä on ollut täysin toinen tilanne. Häikäisevän kaunista väriloistoa, josta on saanut energiaa ja iloa oikein roppakaupalla :)
      Pappakoiruus on ollut tosi pirteä sen jälkeen kun lääkitys alkoi tehoamaan ♥ Tänäänkin pinkoi menemään pikkutassuillaan ihan huimaa vauhtia :D
      Iänikuinen pohdiskelija täällä taas tuumailee sitä sun tätä ;)
      Kiitos sinulle ihanista, ilahduttavista sanoistasi, joilla tätäkin harmaata päivää piristit ♥

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Maarit ♥ Väriä ja valoa viikkoosi!

      Poista
  7. On niin kaunista ollut, että ihan tekee kipeää tajuta kohta harmaan tulevan. Oliks tää nyt kauhean positiivista taas noin niinku omasta mielestä... 😬🤣

    Mutta niin upeaa, ihan sanaton olen. Valokuvaamisen kautta jotenkin oppii näkemään paremmin ympäristön. En muuta tekisikään, kuin painelisin pitkin peltoja kamera kaulassa. Mutta kun pitää käydä töissä, väittävät.

    Ihania kuvia, tunnelmaa, kaunis runo. Olla hetki vain itsesi. Kolahti. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luit ajatukseni!!! Tätä väriloistoa, lämpöä ja varsinkin valoa haluaisi imeä itseensä, ikäänkuin varastoon, josta sitä sitten voisi kaiken sen harmauden, pimeyden ja muun ankeuden keskellä kaivaa esiin :)
      Voi miten mukavaa se olisikin, kun voisi vain kirmailla kauniissa luonnossa kameran kanssa, sillä kuvaaminen todellakin auttaa havainnoimaan ympäristöämme tarkemmin.
      Luonnossa liikkuessa on helppo olla oma itsensä. Siksi sinne kai hakeudunkin niin usein...
      Kiitos ihana ♥

      Poista
  8. Luonnolla on ihmeellinen kyky saada ihmiselle parempi olo, niin fyysisesti kuin ennen kaikkea psyykkisesti. Kävelyretken jälkeen olo on joka kerta kuin uudistunut.
    Oikein ihanaa syksyä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Itsekin olen tuon saman vaikutuksen huomannut itsessäni.
      Luonto tarjoaa meille myönteisiä aistihavaintoja, kuten metsän tuoksut, veden äänet, kauniit maisemat, joten ei siis ihme että verenpaine ja stressitasot laskevat ja mielihyvä lisääntyy :)
      Kiitos samoin sinulle oikein ihanaa lokakuun jatkoa!

      Poista
  9. Olipas kauniita ajatuksia, ja hienosti kirjoittu.
    Jopas teillä on kauniit ruskasävyt rannassa! Kullankeltaista auringonpaistetta syksyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti kauniista sanoistasi ❤
      Erittäin kaunis ja lämmin on tämä koko syksy ollut, kuin lempeä jatkoaika meille kesää rakastaville :)
      Kiitos samoin sinulle sinne saaristoon!

      Poista