perjantai 29. kesäkuuta 2018

Vaihtelevaa ja virkistävää

Juhannus sujui juhlinnan suhteen ihan erityisen rauhallisesti, mikä ei liene yllätys kenellekään, sillä kelithän nyt olivat suoraan sanottuna karseat. Vettä vihmoi taivaan täydeltä, tuuli puhalteli puuskissa reilusti yli 20 m/s eikä lämpötila noussut koko päivänä edes 10 asteeseen. Toisaalta kun muistelee esimerkiksi vuoden 2014 juhannusaattoaamua, niin olihan tämä nyt ellei parannusta, niin ainakin vaihtelua silloiseen lähes nollakeliin ja lumen & rakeiden harjaamiseen veneen kannelta ;)

Juhannuspäivä valkenikin sitten todella kauniina ja kirkkaana. Vävypojan, tyttären ja heidän pienen poikansa vierailu oli tämän aurinkoisen päivän kohokohta. Vietimme vauhdikkaan viisituntisen yhdessä Suomenlinnaa kierrellen, sekä saaren sopukoihin tutustuen ja ravintola Valimossa lounasta nauttien. Ihanan ja ikimuistoisen päivän kruunasi vielä esikoispojan iltapäiväinen yllätysvierailu. Juttua riitti ihan iltatunneille asti ja lopulta saatoimme hänet viimeiseen mantereelle lähtevään lauttaan.

Olemme viettäneet lomaa niin kaupunkimaisemissa kuin hiljaisissa ja rauhallisissa retkisatamissa, joten kelit ja maisemat ovat olleet hyvin vaihtelevia ja virkistäviä. Sekä sähkö- että puulämmitteisissä saunoissa on löylytelty ja räpiköity kylmässä, mutta (vielä) sinilevättömässä ja varsin virkistävässä merivedessä, ihan mahtavaa!

Kaksi viikkoa takana, vielä toiset kaksi edessä. Tänään on pidelty puuskaista tuulta ja sadetta retkisataman suojissa, mutta huomenna olisi tarkoitus taas lähteä liikkeelle. Määränpää on vielä hiukan hakusessa, mutta kun kelit huomioon ottaen edetään, niin eiköhän se seuraava kohdekin sieltä eteen putkahda ennemmin tai myöhemmin. On syytä pitää aina mielessä, että matka itsessään on se tärkein, eikä määränpää.





















Minne, minä kysyin, 
tyhmä kun olin. 
Yhdessä, sinä vastasit,
viisas kun olet.

Yhdessä on se paikka, 
jossa jokainen on 
kokonaan minä, 
myös sinä olet sinä.

Sinne me veimme toisemme, 
siellä me elämme ja olemme. 

-Tommy Tabermann-

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Kesälomakuulumisia

Minun piti äsken ihan keskittyä miettimään, että monesko yhteinen lomapäivä tämä maanantai kipparille ja minulle jo oikein oli. No eihän se ollut vasta kuin kolmas, mutta kun veneillessä aika tuntuu aina kuluvan hitaammin, niin olisin voinut melkein pistää pääni pantiksi että olemme olleet reissussa ainakin päivän tai jopa kaksi pidempään. Kelit ovat jatkuneet jo toukokuun alusta aina tähän päivään asti todella kauniina ja kesäisinä sekä yllättävänkin lämpöisinä.

Huomenna vaihteeksi viilenee ja sadettakin on kovan tuulen lisäksi lupailtu, joten paatti pysyy paikoillaan tiukasti vierasvenelaituriin köytettynä näillä näkymin torstaiaamuun asti. Ainakin mikäli on sääennusteisiin luottaminen ;) Kippari ja minä sen sijaan aiomme muun muassa tehdä pitkiä kävelylenkkejä koirien kanssa, tepastella kauppaan täydentämään ruokavarastoja, siivoilla ja puunailla paattia, loikoilla, lukea, saunoa sekä tietenkin surffailla netissä.

Tässä muutamia merensuolaisia makupaloja lomareittimme alkutaipaleelta...

























maanantai 11. kesäkuuta 2018

Rankin rannoilla

Nykyisin huomaan kaipaavani yhä aiempaakin useammin keskelle luonnonrauhaa ja hiljaisuutta. Kuormittavan työn vastapainoksi kaipaan aikaa leppoisaan oleiluun ja ympäröivän saaristoluonnon havainnoimiseen. Haluan keskittyä tuntemaan lämpimän, sileän rantakallion jalkojeni alla, haistamaan meren suolaisen tuoksun, aistimaan auringon lämmön ja tuulen henkäilyt ihollani. Haluan kiireettä kuunnella lintujen laulua, puiden huminaa, meren aaltojen pauhua tai pienten laineiden liplatusta. Haluan nähdä nuo upeat sieluni maisemat silmieni edessä ja nauttia niiden kauneudesta. 

Luonnossa liikkumisen olen ihan selkeästi huomannut lieventävän stressiä ja laskevan verenpainetta. Pelkästään luonnossa oleminen virkistää, nostaa mielialaa ja vähentää lihasjännitystä. Myös allergia- ja astmaoireet helpottuvat huomattavasti saariston raikkaassa meri-ilmassa oleillessani.

Tästä kaikesta voin varmastikin päätellä, että kuormittunut kehoni sekä ylivirittynyt ja jännittynyt mieleni kaipaavat kipeästi luonnon hellää hoitoa ja huolenpitoa. Viime viikonloppuna kippari "määräsikin" minulle "Rankin rantareseptin" ja voin kertoa että teho oli taattu :)






















Rauhallista ja rentoa kesäelämää kaikille!
-ansku-

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Merellisiä muistoja

Itselläni on valtaisa määrä ihania luontoon liittyviä muistoja jo varhaisilta lapsuuteni ja nuoruuteni vuosilta. Erityisen vahvoina mielessä ovat pysyneet Tammisaaren saaristossa vietetyt mökkilomat ja isäni veneellä tehdyt saariretket.
Haluamme kipparini kanssa luoda vähintäänkin yhtä upeita ja mieleenpainuvia muistoja myös omille lastenlapsille, sillä toivomme heidän, niin vanhempiemme, itsemme, kuin lastemme lailla, menettävän myös sydämensä merelle ja luonnolle.
Kaikki tuntematon herättää meissä lähinnä pelkoa, tai vähintäänkin torjuntaa, siksi luontoonkin täytyy ensin tutustua. Täytyy tuntea sen vahvistava voima, kokea sen kauneus ja ainutlaatuisuus, ennen kuin siihen voi rakastua. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus ihan omanlaisensa luontosuhteen muodostamiseen, sillä ilman sitä ei voi syntyä kiinnostusta, kiintymystä tai kunnioitusta.
Toivomme kipparini kanssa että onnistumme jättämään perinnöksi jälkipolvillemme sen saman suuren rakkauden sekä kunnioituksen luontoa ja eläimiä kohtaan, jonka itse olemme omilta vanhemmiltamme aikoinaan perintönä saaneet.














Lakkaamatta 
etsi sitä Suurta.
Kieltäydy luovuttamasta!
Ole kuin aurinko
murtuvan 
veden pinnalla: Kimalla!
Etsi sitä Suurta
kolua etäiset paikat
ja pimeimmät sopet
pelosta piittaamatta
on suurta etsiä Suurta,
olla ohut valonsäde
kohtaamassa suurta vettä.

-Tommy Tabermann-