perjantai 30. maaliskuuta 2018

5 x 3 Hyvää asiaa

Valoisa ja valloittava kapteenska rakkaudentäyteisestä Merikapteenin vaimo -blogista haastoi minut kertomaan 5 x 3 hyvää asiaa. Tartuin tietenkin suurella ilolla tähän haasteeseen, joten tässä niitä nyt tulee:

Kolme hyvää asiaa päivässäni


Työpäivieni ehdottomia tähtiä ja tukipilareitani ovat osaavat, empaattiset, kertakaikkisen timattiset työkaverit ♥ 

Kotiin tullessani rakas kipparini sekä suloiset koiramme ottavat minut vastaan aina yhtä lämpöisesti, vaikka olisin kuinka väsynyt ja poissaoleva työvuoron jälkeen.

Rentoutuminen pienen puulämmitteisen saunamme lempeissä löylyissä.



Kolme hyvää asiaa minussa


Huumorintaju. Se parhaiten nauraa joka itselleen nauraa ;)

Empaattisuus. Olen herkkä aistimaan tunteita ja osaan asettua toisten asemaan. Olen enemmän tunne- kuin järki-ihminen.

Positiivisuus. Tunnen kiitollisuutta lukuisista asioista. En pidä ketään tai mitään itsestäänselvyytenä. Arvostan ja annan anteeksi. Pyrin keskittymään niihin asioihin joihin voin vaikuttaa. Onnellisuus on asenne.



Kolme hyvää asiaa elämässäni


Rakkaus. Olen todella onnellinen ja onnekas, koska rakastan ja saan vastarakkautta. "Rikkauksista ei ole paljoakaan apua silloin kun sydän on köyhä."

Terveys. Sairauksistani huolimatta voin olla onnellinen ja kokea olevani terve. Olen oppinut määrittämään terveyteni omalla tavallani, enkä enää mittaa sitä vain fyysisinä ominaisuuksina tai suorituksina. Sairauksien ohella hyväksi kokemaani terveydentilaan vaikuttavat vahvasti psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, sekä omat arvoni ja asenteeni.

Luonto. Rakastan luontoa ja luonnossa liikkumista. Olen onnekas kun kotimme sijaitsee kauniin ja elvyttävän luonnon äärellä. Lähimetsän ja joenvarren maisemat hellivät niin kehoa kuin mieltä. Merikään ei ole kaukana, ja saaristossa vietämme kipparini kanssa noin puolivuotisen veneilykauden aikana lähes kaiken töiltä sekä muilta velvollisuuksilta liikenevän vapaa-aikamme. 



Kolme hyvää asiaa tänä vuonna


Lähestyvät lomat, joiden aikana saamme mm. kunnostaa venettä, viettää aikaa läheisten ja erityisesti lastenlastemme kanssa, sekä veneilläkin toivottavasti todella paljon! Tärkeintä on yhdessä vietetty kiireetön aika.

Odotettavissa lokakuussa kolmas lapsenlapsi ♥ Tämä taisikin olla samalla se kolmas hyvä asia :)

Vielä tänä vuonna siis kolme rakasta pikkuihmistä rikastuttaa elämäämme entisestään.  



Kolme hyvää asiaa blogissani


Tämäpä onkin vaikein kohta tässä haasteessa. Tätä pitäisi varmaan kysyä teiltä lukijoilta, mutta tässä nyt omien pohdintojeni tulokset:

Lukuisat luontokuvat, jotka ovat enimmäkseen saaristomaisemien ja lähiluontomme lumoa ylistäviä.

Rehellisyys ja aitous. Haluan kirjoittaa ehdottomasti aitona, omana itsenäni, ja rehellisesti myös niistä elämän varjopuolista vaikka positiivinen perusluonteeltani olenkin.

Kirjoitan ihan tavallisista, enimmäkseen arkisista asioista, joihin lähes jokainen voi ainakin jossain vaiheessa elämäänsä samaistua, ja saada ehkä vertaistukeakin. Varsinkin kommenttikenttää lukiessa huomaa, että koko laaja tunteiden kirjo on läsnä kaikissa niissä kauniissa ja kannustavissa sanoissa. Täällä vallitsee erittäin lämminhenkinen, välittävä ja välitön "sielunsisaruus" ♥ 



Haastan tällä kertaa mukaan seuraavat ihanat bloggaajat ja sielunsiskoni:



Oikein Hyvää ja Rauhallista Pääsiäistä! 


-Ansku-

torstai 22. maaliskuuta 2018

Mielen maisemia

Aina ei ole helppoa olla iloinen ja positiivinen. Aina ei hartaista yrityksistäkään huolimatta onnistu löytämään ikävistä asioista sitä valoisampaa puolta. 
Monesti sitä vaan pitää rämpiä ja rypeä alakulon alhossa aikansa, ennen kuin onnistuu erottamaan ne kallisarvoiset kultajyvät sieltä akanoiden keskeltä. Näkemään jälleen ne kaikki kadonneet valonpisarat, sekä hämmästymään ja häikäistymään niistä lukuisista elämän eteen heittämistä ihmeistä ja ilonaiheista. Niistä ihan pienimmistäkin. 

Aika-ajoin on hyvä hiljentyä kuuntelemaan mitä sydämellä on sanottavana. Saada se joskus niin ärsyttävän realistinen, jopa pessimistinen "järjen ääni" vaikenemaan ja kuulemaan, sekä kunnioittamaan sydämen sykähdyttävää sanomaa. 

Meren äärelle kävelin taas kerran tuota tuttua, mutkaista ja mäkistä polkua pitkin. Saavuttuani rantaan ja istuessani tuulensuojassa auringon lämmittämän kiven päällä, muistui mieleeni eräs itseänikin ihan erityisesti koskettava runo. Luen sitä mielessäni kuin mantraa, ja tiedän löytäväni takaisin tuolle onnellisten oivallusten polulle.


Älä piilota iloa, arki.
Älä kätke kirkasta taivasta,
älä murskaa unelmia,
älä mykistä arkoja ajatuksia.

Näytä minulle 
tavallisuuden rikkaus, pieni onni, 
rihkamasta irrotettu riemu.

Vie silmistäni sumu ja yö,
päästä valloilleen heleä tuuli, 
että ripustaisin iloni tienviitoiksi
kaikkien nähtäviksi 
valon pilkahdukset.

-Piia Perkiö-
















Nauru on kuin lämpöinen ja säkenöivä aurinko, joka ajaa talven pois ihmisten kasvoilta. 

-Victor Hugo-

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Keväistä kirkkautta

Kirkas kevätaurinko on parasta mitä tiedän, mutta valitettavasti se saa melko vanhan ja pinnoiltaan hieman kuluneen tupamme näyttämään, no, entistäkin vanhemmalta ja kuluneemmalta. Tämä on jokakeväinen juttu, joten en ota siitä enää mitään paineita, vaan käännän kaihtimet pienemmälle, asettelen tuoreita leikkokukkia maljakkoon, pyyhkäisen enimmät pölyt näkyviltä pinnoilta ja imaisen koirankarvat imurin kitusiin. Niin, ja vakuuttelen hiljaa mielessäni, että tämä on nyt sitä rappioromantiikkaa rehellisimmillään ;)

On ihanaa huomata miten aurinko lämmittää saaden lumet sulamaan, jäät ohenemaan ja kadut kuivumaan. Tänään teki jo tosissaan mieli pukeutua "teinitennareihin" nilkat paljaina vilkkuen, mutta kokemuksesta viisastuneena puin ihan kiltisti villasukat ja varsikengät jalkaan lähtiessämme kipparini kanssa ulkoilemaan pikkuisen tyttärentyttären ja koirien kanssa. Astelimme aurinkoisessa, ihanan raikkaassa maalispakkasessa sydän sykkyrällä onnesta ja rakkaudesta tuota rattaissa tyytyväisesti tuhisevaa pikkuneitiä kohtaan. Meren jääkin alkaa jo paikoitellen hieman rakoilemaan, joten kohta alkaa veneilijän sormia syyhyttämään ja mieli halajamaan aavoille ulapoille....






















Kaksi kuukautta sitten kerroin päivän pituuden olevan 6h 35min. Tänään kyseiset lukemat olivatkin jo 11h ja 54min. Nyt jos koskaan, on aika nauttia tästä keväisestä kirkkaudesta, ja tästä yhä edelleenkin lisääntyvästä valoisuudesta.

Mahtavaa maaliskuun jatkoa!
-ansku-

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Värien voima: Sininen

Tänään on tasan 5 vuotta siitä, kun ensimmäisen postaukseni julkaisin. Nopeasti nämä vuodet ovat vierineet, vaikka postaustahti sen sijaan on hidastunut, kuten elämäni ja menoni muutenkin. Haluan kiittää taas kerran teitä kaikkia kanssakulkijoitani lämpimästi näistä menneistä yhteisistä vuosista 

Ajattelinkin tämän lumisateisen lauantain ja 5-vuotisen blogin kunniaksi julkaista tällä erää viimeisen väripostauksen. Pitkään juttujani seuranneet tietävätkin jo, että sininen on oma ehdoton lempivärini, joten viimeisenä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä sinisiä meri- ja järvimaisemia, olkaapa hyvät.



Tummansininen ennakoi yötä ja myrskyä. Sanotaan, että sairaat saavat toivoa taivaan sinerryksestä pimeän yön jälkeen ja voivat siksi paremmin. 



Siniseen on liitetty myös puhtaus ja keveys.  



Tummansininen auttaa meitä pääsemään irti peloistamme ja kohtaamaan elämän pimeämmät puolet. Huomaamaan että ne ovat vain varjoja valon keskellä. 



Sininen on unen ja intuition väri, jonka rauhassa viihtyvät myös unelmat sekä sielunmaisemat. 



Sininen väri liitetään lempeään ja rauhalliseen elämänasenteeseen. 



Länsimaisissa kulttuureissa sinistä on pidetty sekä hiljaisuuden, että kaipaukseen liittyvän surullisuuden värinä. 



Sininen vakauttaa. Se rauhoittaa tunnemyrskyt ja tyynnyttää hermot. 



Sininen hidastaa hengitystahtia ja pulssia, sekä alentaa verenpainetta.



Sinisen vaikutuksessa ajankulku arvioidaan hitaammaksi kuin mitä se todellisuudessa on.



Sininen lisää mukavuuden tunnetta ja itsevarmuutta. 



Sinisessä ympäristössä ihmisillä on taipumus puhua hiljempaa, olla rennompia ja sopuisampia. 



Sinisen kaipuu voi viestiä uupumuksesta ja rauhan puutteesta. 



Sininen väri johtaa usein luovuuden puuskiin ja tehostaa toimintaa. 



Sininen auttaa meitä löytämään oman sisäisen olemuksemme, henkisyytemme.



Tummansininen auttaa nukahtamaan syvään ja rauhalliseen uneen. 



Sininen väri symboloi myös uskollisuutta, joten omistan tämän postauksen teille kaikille ihanille lukijoilleni ja blogiystävilleni. 
-ansku-

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Varjoa ja valoa

Viime vuonna synkät varjot tuntuivat seuraavan kannoillani ja aina tilaisuuden tullen kurottautuvan ylleni. Oli turhan paljon päiviä joina en nähnyt ollenkaan auringonvaloa, en aistinut päivien kirkkautta, enkä tuntenut lämpöä ihollani. Ehdin epäillä kyyneleiden ja koleuden olevan asettumassa luokseni asumaan. Ilman läheisten rakkautta ja lastenlasten lumoavaa läsnäoloa ne olisivat sen saattaneet ehkä tehdäkin.

En tiedä johtuuko tuosta raskassoutuisesta viime vuodesta vai mistä, mutta en ole vielä koskaan aiemmin osannut suhtautua asioihin yhtä tyynesti ja luottavaisesti kuin tällä hetkellä. Jaksan uskoa että elämä kantaa, ja että asiat lopulta aina järjestyvät, joko tavalla tai toisella. Olen lakannut pelkäämästä mitä huominen tuo tullessaan. Olen oppinut yhä vahvemmin tarttumaan hetkeen, olemaan läsnä ja nauttimaan kaikilla aisteilla niistä kaikista ihanista asioista joita elämä minulle tarjoaa.

Saattaahan se olla että viime vuoden menetykset veivät niin paljon voimia, etten yksinkertaisesti enää jaksa hermoilla ja huolehtia asioista kuten aina ennen olen tehnyt. Joka tapauksessa nautin nyt tästä seesteisestä olotilasta suuresti ja odotan innolla jäiden lähtöä sekä keväisten kunnostustöiden alkamista niin omalla pihalla kuin venerannassa.
















Täydellinen elämä - Suvi Teräsniska

Mul on tapana ylös pistää 
kokemukset vaikeat,
pettymykset ja eron hetket haikeat.

Mul on tapana lauluun laittaa
myös ne hyvän muruset, 
joiden ohitse huomaamatta kävelet. 

Mul on tapana mieltä purkaa
kertoo tosi juttuja
ja ne aiheet on kaikille tuttuja.

Mul on tapana lauluun laittaa
mitä kuulin mitä näin,
silloin kaikkea en kanna sisälläin.

Elämä on varjoa ja valoa,
joskus se kyyneliin tiristää.
Silloin kun itkun kaulukset
kurkkua kiristää.

Elämä on sekoitus onnea
ja surullisia vaiheita. 
Meil on täydellinen elämä
täynnä laulun aiheita.

Meil on täydellinen elämä. 


Säv. P. Somer  San. S. Mustonen

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Vauhdikas vapaapäivä

Olipa todella ihanaa herätä tänään vapaapäivän aamuna riittävän pitkien yöunien jälkeen virkeänä, ja nähdä heti ensimmäisenä silmät avattuani auringon paistavan pilvettömältä taivaalta. Koirat olivat vähintään yhtä riemuissaan minun heräämisestäni kuin minä tästä vapaasta ja upeasta ulkoilusäästä :)
Olen monesti aiemminkin maininnut miten meidän ihmisten olisi syytä ottaa mallia koirien aina yhtä positiivisesta ja iloisesta suhtautumisesta elämään. Koirilla jos jollain on hetkessä elämisen taito tassuissaan ;)

Lähdimme puoleltapäivin siskoni kanssa ulkoiluttamaan meren jäälle tyttökoiruuksiamme, joista toinen on vasta vuoden ikäinen "pikajuoksija" ja toinen n. 2,5-vuotias "poropaimen" ja jotka erilaisuudestaan ja täysin toisistaan poikkeavista rotuominaisuuksistaan huolimatta ovat tosi hyviä kavereita keskenään.

Täällä on koululaisten hiihtolomaviikko vielä meneillään, joten jäälläkin oli paljon liikkujia, niin nopeampia kuin hieman hitaampiakin :)






 















Huomenna on luvassa lisää reippailua meren jäällä tuttuun tapaan taas kipparini sekä omien koiruuksiemme kanssa.  
Iltapäivällä menemme kuopukseni 22-vuotispäiville, joten luvassa on myös iloista yhdessäoloa rakkaimpien kanssa.  

Valoisaa ja virkistävää viikonloppua kaikille! 
-ansku-