maanantai 16. heinäkuuta 2018

Vaihtelevia värejä

Mikäli nämä kauniit luonnon muokkaamat rantakalliot osaisivat puhua, saisimme varmasti kuulla lukuisia tarinoita, ja miten kaukaa menneisyydestä asti ne niitä kertoisivatkaan.
Ihailin katseellani kallioiden värimaailmaa ja muotoja, silittelin niiden sileää, auringon lämmittämää pintaa ja istuin alas katselemaan kauas horisonttiin.
Niin vaihtelevat nuo värit ja muodot rantakallioissa kuten meidän elämässämmekin. On kirkkaita, kauniin sävyisiä raitoja, mutta sitten myös niitä tummempia ja hailakampia. On sileää, tasaista pintaa sekä myös särmää ja säröjä. Näinhän tämän elämän kai kuuluu mennäkin.
Huomaan tulleeni iän myötä paitsi hitaammaksi, myös harkisevammaksi, jopa liian varovaiseksi.  Päätin tuossa rannalla istuessani, että seurauksista ja mahdollisista säröistä huolimatta työnnän pelkoni syrjään, ja uskaltaudun katsomaan mitä uutta annettavaa tällä elämällä mahdollisesti vielä minulle on.






























"Tulla lujaksi,
pysyä pehmeänä.
Siinä on haavetta kylliksi
yhdelle elämälle."

-Tommy Tabermann-


keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Kirkkautta ja kauneutta

Hieman yli kolme viikkoa on nyt veneilylomaa takana ja vielä olisi viikko aikaa viettää tätä virkistävää merielämää. Kelit ovat olleet koko tähänastisen loman aikana hyvinkin vaihtelevia, joten koko runsas vaatevarastomme on ollut ahkerassa käytössä. Parhaimmillaan olen vaihtanut vaatteita yhden päivän aikana useampaankin kertaan. Liikkeellä ollessamme, varsinkin varhaisina aamun tunteina, on pitänyt pukea villaista alle ja tuulenpitävää päälle. Hanskat ja pipo ovat myös olleet ahkerassa käytössä. Yleensä suojaisissa satamissa on voinut sitten viettää aikaa ihan kesäisissä vermeissä, jopa uikkarissa :D

Valitettavasti uiminen on jäänyt poikkeuksellisen vähälle sinilevän takia. Koiria on myös pitänyt kieltää menemästä veteen, varsinkin kun ne siinä samalla myös tuppaavat sitä juomaan. Onneksi ainakin vielä on löytynyt sellaisiakin saarikohteita, missä me kaikki olemme päässeet nauttimaan puhtaasta ja kirkkaasta merivedestä. Ei mitään väliä vaikka vesi olisi vähän viileämpääkin, kunhan se vaan olisi puhdasta.

Kirkkaita ovat olleet myös useimmat tähänastisista kesäpäivistä ja itse iloitsen kovasti kun illat ovat melko myöhään vielä valoisia. Näiden seuraavien saaristomaisemien myötä toivotan teille kaikille kauniita ja kirkkaita kesäpäiviä!






















perjantai 29. kesäkuuta 2018

Vaihtelevaa ja virkistävää

Juhannus sujui juhlinnan suhteen ihan erityisen rauhallisesti, mikä ei liene yllätys kenellekään, sillä kelithän nyt olivat suoraan sanottuna karseat. Vettä vihmoi taivaan täydeltä, tuuli puhalteli puuskissa reilusti yli 20 m/s eikä lämpötila noussut koko päivänä edes 10 asteeseen. Toisaalta kun muistelee esimerkiksi vuoden 2014 juhannusaattoaamua, niin olihan tämä nyt ellei parannusta, niin ainakin vaihtelua silloiseen lähes nollakeliin ja lumen & rakeiden harjaamiseen veneen kannelta ;)

Juhannuspäivä valkenikin sitten todella kauniina ja kirkkaana. Vävypojan, tyttären ja heidän pienen poikansa vierailu oli tämän aurinkoisen päivän kohokohta. Vietimme vauhdikkaan viisituntisen yhdessä Suomenlinnaa kierrellen, sekä saaren sopukoihin tutustuen ja ravintola Valimossa lounasta nauttien. Ihanan ja ikimuistoisen päivän kruunasi vielä esikoispojan iltapäiväinen yllätysvierailu. Juttua riitti ihan iltatunneille asti ja lopulta saatoimme hänet viimeiseen mantereelle lähtevään lauttaan.

Olemme viettäneet lomaa niin kaupunkimaisemissa kuin hiljaisissa ja rauhallisissa retkisatamissa, joten kelit ja maisemat ovat olleet hyvin vaihtelevia ja virkistäviä. Sekä sähkö- että puulämmitteisissä saunoissa on löylytelty ja räpiköity kylmässä, mutta (vielä) sinilevättömässä ja varsin virkistävässä merivedessä, ihan mahtavaa!

Kaksi viikkoa takana, vielä toiset kaksi edessä. Tänään on pidelty puuskaista tuulta ja sadetta retkisataman suojissa, mutta huomenna olisi tarkoitus taas lähteä liikkeelle. Määränpää on vielä hiukan hakusessa, mutta kun kelit huomioon ottaen edetään, niin eiköhän se seuraava kohdekin sieltä eteen putkahda ennemmin tai myöhemmin. On syytä pitää aina mielessä, että matka itsessään on se tärkein, eikä määränpää.





















Minne, minä kysyin, 
tyhmä kun olin. 
Yhdessä, sinä vastasit,
viisas kun olet.
Yhdessä on se paikka, 
jossa jokainen on 
kokonaan minä, 
myös sinä olet sinä.
Keskeltä sydäntään
ei kenenkään
tarvitse purkaa muureja
eikä muureja
sydämeensä pystyttää.
Sinne me veimme toisemme, 
siellä me elämme ja olemme. 

-Tommy Tabermann-

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Kesälomakuulumisia

Minun piti äsken ihan keskittyä miettimään, että monesko yhteinen lomapäivä tämä maanantai kipparille ja minulle jo oikein oli. No eihän se ollut vasta kuin kolmas, mutta kun veneillessä aika tuntuu aina kuluvan hitaammin, niin olisin voinut melkein pistää pääni pantiksi että olemme olleet reissussa ainakin päivän tai jopa kaksi pidempään. Kelit ovat jatkuneet jo toukokuun alusta aina tähän päivään asti todella kauniina ja kesäisinä sekä yllättävänkin lämpöisinä.

Huomenna vaihteeksi viilenee ja sadettakin on kovan tuulen lisäksi lupailtu, joten paatti pysyy paikoillaan tiukasti vierasvenelaituriin köytettynä näillä näkymin torstaiaamuun asti. Ainakin mikäli on sääennusteisiin luottaminen ;) Kippari ja minä sen sijaan aiomme muun muassa tehdä pitkiä kävelylenkkejä koirien kanssa, tepastella kauppaan täydentämään ruokavarastoja, siivoilla ja puunailla paattia, loikoilla, lukea, saunoa sekä tietenkin surffailla netissä.

Tässä muutamia merensuolaisia makupaloja lomareittimme alkutaipaleelta...

























maanantai 11. kesäkuuta 2018

Rankin rannoilla

Nykyisin huomaan kaipaavani yhä aiempaakin useammin keskelle luonnonrauhaa ja hiljaisuutta. Kuormittavan työn vastapainoksi kaipaan aikaa leppoisaan oleiluun ja ympäröivän saaristoluonnon havainnoimiseen. Haluan keskittyä tuntemaan lämpimän, sileän rantakallion jalkojeni alla, haistamaan meren suolaisen tuoksun, aistimaan auringon lämmön ja tuulen henkäilyt ihollani. Haluan kiireettä kuunnella lintujen laulua, puiden huminaa, meren aaltojen pauhua tai pienten laineiden liplatusta. Haluan nähdä nuo upeat sieluni maisemat silmieni edessä ja nauttia niiden kauneudesta. 

Luonnossa liikkumisen olen ihan selkeästi huomannut lieventävän stressiä ja laskevan verenpainetta. Pelkästään luonnossa oleminen virkistää, nostaa mielialaa ja vähentää lihasjännitystä. Myös allergia- ja astmaoireet helpottuvat huomattavasti saariston raikkaassa meri-ilmassa oleillessani.

Tästä kaikesta voin varmastikin päätellä, että kuormittunut kehoni sekä ylivirittynyt ja jännittynyt mieleni kaipaavat kipeästi luonnon hellää hoitoa ja huolenpitoa. Viime viikonloppuna kippari "määräsikin" minulle "Rankin rantareseptin" ja voin kertoa että teho oli taattu :)






















Rauhallista ja rentoa kesäelämää kaikille!
-ansku-