tiistai 26. heinäkuuta 2016

Saimaan sinessä 6

Viimeistä viikkoa viedään, eli loma lähestyy loppuaan, mutta hienoisesta haikeudesta huolimatta, voin vilpittömästi todeta olevani todella onnellinen sekä kiitollinen tästä ihanasta lomasta, jonka kipparin kanssa olemme saaneet yhdessä viettää. Nämä kohta takanapäin olevat 6 viikkoa ovat tarjonneet unohtumattomia elämyksiä ja kokemuksia, joista voisin mainita näkemiemme kauniiden maisemien lisäksi mm. kaksi veneemme läheisyydessä uiskentelevaa saimaannorppaa, näyttävän näköisen (mutta karmean kuuloisen) härkälintupariskunnan, yksinäisen harmaahaikaran Pielisjoen rantatörmällä, läheisestä kaislikosta lentoon nousseen kalasääsken, sekä hitaat, hiljaiset ja tyynet aamu- ja iltahetket kuikan huuteluineen...

Rentoa ja rauhallista lomanviettoa, josta johtuen emme ehtineetkään kaikkiin niihin upeisiin paikkoihin joihin olisimme kovasti toivoneet pääsevämme. Emme kuitenkaan halua loman olevan jatkuvaa suorittamista, joten olemme niin säiden kuin omien fiiliksiemme mukaan joko pysyneet useammankin päivän ajan samassa kohteessa, tai lähteneet heti yhden yön jälkeen kohti seuraavaa.

Ensi maanantaina alkavat työt, ja nyt saattaa kuulostaa imelältä, mutta minun on pakko sanoa, että tunnen olevani etuoikeutettu päästessäni taas tekemään töitä upeiden, ammattitaitoisten ja itselleni myös tärkeiksi tulleiden työkavereiden kanssa. Vastuullisessa ja ajoittain myös fyysisesti ja psyykkisesti vaativassa hoitotyössä on hyvillä työkavereilla todella suuri merkitys. Siis todella suuri!

Kipparilla ja minulla on kuitenkin vielä kuusi päivää lomaa edessä ja kelit lämpenivät hellelukemiin, joten nyt nautitaan todella hitaasta elosta ja olosta vielä viimeiseen saakka ;)


























Helteisiä ja hauskoja heinäkuun viimeisiä päiviä! 
ansku



lauantai 16. heinäkuuta 2016

Saimaan sinessä 5

Yleensä ihailemme kauniita maisemia veneemme kansitasolta, joten Kolille päästyämme maltoin tuskin odottaa pääseväni tähyämään ympäröivää luontoa Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin huipuilta. Kts. Huippujen kierros.
Ensimmäiseksi huipulle päästyäni, keskityin tuntemaan ihollani ihanasti viilentävän tuulen ja kuulemaan sen huminan kallion lakea ympäröivissä puissa. Sen jälkeen katselin eteeni avautuvaa näkymää pitkään ja hartaasti, syvään hengittäen, kuin olisin yrittänyt imeä tästä kaikesta kauniista edes pienen osan itseeni.
Jälleen kerran olen omakohtaisesti tuntenut luonnon elvyttävän vaikutuksen sekä kehoon että mieleen.

Sain tällä neljännellä lomaviikolla tavata myös pitkästä aikaa rakkaan ystäväni sekä hänen tulevan miehensä ♥ 
Kiitos teille molemmille kun tulitte ja saimme yhdessä luoda uusia kesämuistoja! Yhden asian ainakin toivon muistavani lopun ikääni, nimittäin sen, että tyyneen rantaveteenkin on mahdollista hukkua jos uidessaan nauraa liikaa ;)

Elämän ei toki pidäkään olla pelkkää naurua, onnea ja iloa, mutta edes hieman vähemmän vesisadetta se voisi sisältää, ainakin näin kesäaikaan. Merellä on ollut myös sateiden lisäksi melkoisen kovia tuulia. Meillä on kuitenkin täällä saimaan sinessä ollut iloksemme enimmäkseen (ainakin tähän asti) aurinkoista ja pilvipoutaa.
Pilviä on mukava tarkastella, ja koska en osaa ennustaa niiden perusteella tulevia säitä, keskityn etsimään niistä hahmoja. Se on oikeastaan ihan hauska tapa kuluttaa aikaa pitkän ajomatkan aikana ;)































Savonlinnassa on oopperajuhlat ja melkoisen komeasti tuuli lauleskelee parhaillaankin veneiden takiloissa sateen rummuttaessa rytmikkäästi tahtia. Näihin sulosäveliin on hyvä nukahtaa....

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Saimaan sinessä 4

Pielinen olisi kyllä ansainnut ihan oman otsikkonsa, mutta menköön nyt tämän kerran, kun kuitenkin yhdestä ja samasta kesälomareissusta on kyse.
Matkasimme Joensuusta 67 km Pielisjokea pitkin, päästäksemme tänne Pieliselle, (Pielisjärvelle) ja kyllä kannatti! Vielä Uimaharjussa "tuoksuva" sellutehdas ja sataman ohi ajaa rymistäneet tukkirekat latistivat "erämaatunnelmaa", mutta täällä Pielisellä sekin asia korjaantui, ja olemmekin saaneet nauttia rauhallisesta ja hiljaisesta ympäristöstä, sekä uskomattoman kauniista maisemista.

Joensuusta lähdettyämme, emme koko jokimatkan aikana nähneet kuin yhden ainoan veneen, joka tuli meitä ensimmäisessä sulussa vastaan. Ainakin osittain huviveneiden määrän vähyys selittynee sillä, ettei koko Pielisen alueella ole yhtään tankkausasemaa, lähin on siis Joensuussa. Kuulimme eilen, että tähän on vihdoinkin tulossa muutos, ja ensi vuonna veneen voi tankata myös Kolin vierasvenesatamassa. Joitain saattaa myös häiritä se, että useimpien satamien palvelutaso on vähintäänkin vaatimatonta, mutta meitä "erähenkisiä erakoita" se ei haittaa yhtään ;)

Tässä tunnelmia kolmannelta lomaviikoltamme:

































Seuraava postaus sisältää kuvia sekä totuttuun tapaan myös epämääräistä höpinää mm. Kolin huippujen kierrokselta.  Nyt meikäläisen on ihan pakko painua pehkuihin, sillä aikaisin huomenna aamulla matkamme taas jatkuu...

♥ Suloista suvisunnuntaita 
-ansku-



maanantai 4. heinäkuuta 2016

Saimaan sinessä 3

Tänään, tai oikeastaan jo eilen, sunnuntai-iltana, istuimme kipparin kanssa veneen takakannella seuraten taivaanrannan tummumista ja kuunnellen kaukaista ukkosen jyrinää.  Sääennusteiden mukaan "ukkosmyrsky" tai "rajuilma" oli saapumassa tänne Pielisjoelle. Melkoisella vauhdilla ukkosrintama lopulta nousikin Pyhäselän suunnasta tähän jokisuistoon ja melkoisella vauhdilla mekin siirryimme sisätiloihin seuraamaan sen mellastusta. Lähes viikon kestäneen hellejakson jälkeen tämä ilmiö olikin kyllä jo ihan odotettavissa.

Katsellessamme keskikajuutan isoista ikkunoista hurjaa tuulta, sadetta ja salamointia, huokaisin helpottuneena kipparille, että onneksi olemme turvallisesti sataman suojassa, emmekä vaikkapa keskellä suurta järvenselkää. Sankka sumukaan ei ole niitä mukavimpia ja turvallisimpia säätiloja joiden keskelle saattaa vesillä liikkuessa yllättäen joutua, mutta rajut ukonilmat ovat ehdottomasti pelottavinta ja kenties myös vaarallisinta mitä veneillessä tiedän.

Tämä ukonilma oli mielestäni kohtalaisen raju, mutta se meni ohitse nopeasti, ja sadekin loppui jo kymmenen maissa kokonaan. Lähdimmekin heti sen jälkeen viileän raikkaassa kelissä koirien kanssa pienelle iltakävelylle. Painostava ilma ja tukahduttava kuumuus olivat tipotiessään, ja luonto tuoksui sateen jälkeen todella ihanalle.

Tässä myrskyisten juttujen vastapainoksi tyynnyttäviä kuvia :)




















Tyyneyttä ja tyytyväisyyttä tulevaan viikkoonne 

-ansku-



ps. anteeksi ihan kamalasti, että nämä kuvat ovat kooltaan aivan valtavia, sillä unohdin vaihtaa kuvakoon takaisin pienempään, kun viime viikolla testailin uuden kameran säätöjä ja ominaisuuksia.