torstai 31. maaliskuuta 2016

Viimeisiä viedään

Maaliskuun viimeinen viikko ja tämä viimeinen päiväkin ovat jo kohta taakse jäänyttä elämää! Lumet ovat huvenneet silmissä ja omalla pihallakin nurmikkoa alkaa olla kohtalaisen paljon näkyvillä. Meri on kokonaan auki saaren eteläpuolella ja venepaikkammekin aukeaa varmaan lähipäivien aikana. Pohjoispuolella sen sijaan koko lahti on vielä jäässä ja toissapäivänä kävellessäni pappakoiran kanssa kantasatamassa, oli jäällä vielä pilkkijöitä!
Meillä ei siis ole vielä mitään kiirettä saada venettä jäiseen mereen, eikä se kyllä ihan lähiaikoina onnistuisikaan, sillä vanhat seinäverhoilut on vasta saatu poistettua. Välikajuutasta vanha liimakerros on nyt saatu ksyleenin ansiosta kokonaan pois, mutta keulapiikin seinien osalta tämä työ on vielä edessä. Melkoisen hikistä ja hidasta hommaa, sanoi mieheni, jota en ole kipeän tenniskyynärpääni takia pystynyt yhtään auttamaan.

Pappakoiran kanssa kävelimme katsomaan Vellamon kupeessa eläkepäiviä viettäviä jäänmurtaja Tarmoa, luotsivenettä sekä pelastusvene Huldaa. Huldasta kerrotaan että se on täysin vesitiivis ja voi tehdä merenkäynnissä täyden kuperkeikan ja jatkaa matkaansa jahka potkuri on taas vedessä. Minut itseni olisi saanut moisen kyydin jälkeen pelastaa Huldasta =D














Pikkuinen, palleroinen pappakoiruus villiintyi täysin nähtyään suuren lumikasan, jonka päälle se kiipesi heti kieriskelemään ja mäkeä laskemaan.








Aurinkoista aprillipäivää ja virkistävää viikonloppua! 

t. Ansku & Indi


lauantai 26. maaliskuuta 2016

Metsää ja merenrantaa

Vielä viikko sitten lauantaina pääsimme kävelemään läheisessä kotimetsässä kantohangella ja meno olikin todella vaivatonta ja mukavaa. Lunta oli vielä sen verran runsaasti, että kaikki pienimmät kivet ja kannot olivat kovan hangen alla piilossa. Reilut pari tuntia vierähti kuin huomaamatta ja hetkisen aikaa istuimme tuulensuojaisassa kallionsyrjässä nauttien auringon valosta ja lämmöstä.


Torstaina minulla oli arkivapaa ja mieheni lopetti työt jo puolilta päivin, joten pääsimme lähtemään hyvissä
ajoin Herttoniemeen Veneilijän Verkkokauppaan. Haimme sieltä ison purkin liimaa, sekä muhkean
kokoisen rullan uutta verhoilumateriaalia keulapiikin ja välikaajuutan seiniin. Niissä on tähän päivään asti
ollut alkuperäiset, eli siis 27 vuotta vanhat ja jo kovin nuhjaantuneet verhoilut.
Tuskin maltan odottaa, että näen valmiin lopputuloksen, varsinkin kun tämänhetkinen näky on kaikkea
muuta kuin kaunis. Seinät on nyt paljaiksi rapsutettu, lähes kaikki listat irrotettu, samoin neljä välikajuutan
ikkunaa tiivisteineen on otettu pois. Näky on karu, mutta lopputulos toivottavasti sitäkin kauniimpi. Tästä
aiheesta postailen lisää, jahka töiltäni pääsen osallistumaan tähän urakkaan ;)

Meillä oli koiratkin matkassa mukana, joten ajoimme Herttoniemestä Vuosaareen ja kävelimme kierroksen
Uutelan ulkoilualueen luontopolkua pitkin kauniissa metsä- ja merenrantamaisemissa. Linnut olivat todella
kesyjä, eivätkä ne pelänneet edes koiria, joita moinen käytös kovasti ihmetyttikin ;)

Tässä kuvia kotimetsästä ja Uutelan merenrantamaisemista.





















Kuten niin monet kerrat aiemminkin, lähden tästä taas saunan lämmitykseen, ja Espoosta yökylään tulleen esikoisen kanssa löylytelläänkin oikein kunnolla. Sen jälkeen onkin meikäläisen jo melkein samantien 
mentävä nukkumaan, sillä kello soi huomenna aamulla 5:30. 
Mikä pahinta, kellot siirretään ensi yönä kesäaikaan, joten se tarkoittaa yöunien lyhentymistä entisestään 
kokonaisella tunnilla. Positiivista tässä on kuitenkin se, että kesäaikaan siirtyminen merkitsee myös 
kesän tuloa! =D

Heipparallaa ystävät hyvät ja oikein mukavaa pääsiäisen jatkoa teille kaikille!  

-ansku-

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Kevään kohinaa

Torstaina lähdimme heti työpäivän jälkeen kotimme lähellä sijaitsevalle Langinkoskelle kävelemään. Kevään valossa on ihan oma taikansa ja voimansa, joka vetää ainakin minua vastustamattomasti puoleensa. Pimeän ja kylmän ajanjakson jälkeen aurinkoa ja pitkiä valoisia päiviä osaa todellakin arvostaa. Kevät on kuin palkinto meille kaikille "valon lapsille" jotka joudumme vaeltamaan pimeässä ihan liian pitkään joka ikinen talvi. Palkinto se on myös meille veneilijöille, sillä tuskin mikään voisi ilahduttaa nyt enempää kuin jäiden lähteminen ja se, että uuden kauden aloitus häämöttää horisontissa :)

Vapaana virtaavan veden kohinan lisäksi olen saanut nauttia mustarastaan kauniista laulusta varhain aamulla töihin lähtiessäni. Lumikinoksetkin ovat kuluneen viikon aikana madaltuneet ihan silmissä ja pihapolkukin pilkottaa ohuen jääpeitteen alta jo lupaavasti. Kyllä kevät tekee vahvasti tuloaan, vaikka ennusteiden mukaiset kohtalaisen kovat yöpakkaset sen etenemistä hieman hidastavatkin.

Huomenna aamulla hauskuutan yleisöä villin ja vauhdikkaan pentukoiruutemme kanssa lappalaiskoirien erikoisnäyttelyssä Kotkassa, Honkalan hiihtokeskuksessa. Iltapäivällä esitän olemukseltaan hieman hillitymmän ja arvokkaamman mummokoiruuden ;) Kyseessä on siskoni lapinkoira, jonka kanssa hän ei itse pääse kehään, koska joutuu lähtemään ennen veteraaniluokan alkua töihin. Täytyykin tästä kohta lähteä kaivelemaan lämpimiä vaatteita huomista varten, sillä viileää, mutta onneksi aurinkoista säätä on ennusteiden mukaan luvassa.

















Saas nähdä koska tuossa laiturilla uskaltaa tuuletella paljaita varpaitaan, tai jopa kastaa ne veteen ;)

Nyt huomista vaatetusta valitsemaan ja sitten saunan lämmitykseen. Mukavaa viikonvaihteen jatkoa!


-ansku-



sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kotkansaaren kierros

Eilen kävelimme koirien kanssa meren jäällä, tosin ihan rannan tuntumassa, emmekä todellakaan olleet ainoita. Aurinkoinen ja lämmin sää oli houkutellut pilkkijöitä, hiihtäjiä, sekä useita kävelijöitä nauttimaan kevättalven hienoimmista hetkistä.
Jäätilanne vaihtelee suuresti paikasta riippuen esim. Sapokassa eli Kotkansaaren eteläpuolella meri on jo täysin auki, kun taas Kantasataman eli pohjoisen puolella lahti on umpijäässä ja ihmiset kävelevät Hovinsaarelta jään yli Kotkansaarelle. Pilkkijöitä näimme tämän viikonlopun aikana vähintäänkin useita kymmeniä. Tuulettomassa kohdassa aallonmurtajan kupeessa mekin tänään paistattelimme päivää puolisen tuntia, ja sekä eilen että tänään vietimme ulkona yhteensä 10 tuntia! Nyt kasvoja kuumottaa ja ramaseekin jo mukavasti, vaikka kello lähenee vasta iltaseitsemää ;)












Aallonmurtajan pohjoispuolella sijaitsevat venelaiturimme ovat vielä jään ja lumen peitossa, mutta eteläpuolella meri on jo täysin avoin. Tänään, ensimmäisen kerran tänä keväänä, saimme nauttia harmaalokkien läsnäolosta. Lähelle ne eivät tulleet, vaan pysyttelivät Pienen Varissaaren yllä kirkuen ja kaklattaen äänekkäästi, joten enpä saanut otettua niistä yhtään kuvaa. Minusta tuntui kuin ne olisivat hihkuneet meille tervehdyksensä ja toivottaneet tervetulleeksi omalle laituripaikallemme ;)






Varissaari, jossa sijaitsee ravintola Vaakku


Pieni Varissaari, jota itse kutsun lokkiluodoksi ;)




Ah nam, tätä sinisyyttä, auringonpaistetta ja avoimen meren autuutta! 
Aurinkoa myös askeliinne!
-ansku-


torstai 10. maaliskuuta 2016

Kaunis kiitos

Tänään on kulunut tasan kolme vuotta siitä kun uskaltauduin julkaisemaan ensimmäisen postaukseni, ja muistan vieläkin kuinka jännittävää se oli. Näin jälkikäteen ajateltuna moinen jännittäminen tuntuu aika naurettavalta, sillä eihän minulla tuolloin ollut edes yhtään lukijaa, paitsi oma perheeni ja muutama läheisin ystäväni ;)
Bloggaamisesta tuli minulle jo hyvin varhaisessa vaiheessa rakas harrastus. Blogini on toiminut myös loistavana päiväkirjana, jonne on tullutkin purettua monenmoisia tunteita ja ajatuksia, sekä kerrottua omista hassuistakin haaveista ja hurahduksista.
Tänne on aina yhtä mukava tulla. Tuntuu kuin toiseen kotiin tulisi, koska te, ainutlaatuiset ja mitä ihanimmat blogiystäväni olette täällä. Teidän tukenne, kannustavat kommenttinne sekä inspiroivat, ihanat bloginne ovat rikastuttaneet elämääni nyt jo kolmen vuoden ajan. Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta sanon taas, että olisin aloittanut bloggaamisen jo vuosikymmeniä aiemmin, jos olisin tiennyt miten mahtavia ihmisiä voisinkaan täältä löytää ja kuinka hienoa myötäelämistä, vertaistukea ja ystävällisyyttä voisinkaan saada täällä osakseni. Haluan osoittaa kauneimmat kiitokseni teille jokaiselle, olette korvaamattomia 


Seuraavat kuvat on otettu viime kevään ensimmäiseltä saarireissulta 18.4.2015.  













Kevät tekee taas tuloaan ja meri on jo monin paikoin täysin vapaana jäistä. Tosi kiva asia on myös se, että meikäläisellä häämöttää edessä vapaa viikonloppu! Toivottavasti säät suosivat ja pääsen meren rantaan ulkoiluttamaan kameraa, koiruuksia ja kipparia ;)

Virkistävää viikonloppua myös teille kaikille ihanille kanssakulkijoilleni 
-ansku-


perjantai 4. maaliskuuta 2016

Keväthankien kimallusta

Karkauspäivänä aamuvuoron jälkeen sain nauttia mitä mahtavimmasta kelistä kipparin sekä tietysti myös koiruuksien kanssa. Pakkasta oli vain muutama aste ja aurinko lämmitti jo todella mukavasti. Suuntasimme kulkumme jälleen kerran meren rantaan, kuinkas muutenkaan, mutta tällä kertaa Santalahden suojaisaan poukamaan. Avointa vettäkin oli jo näköpiirissä, kun oikein tarkkaan katsoi, mutta rannat olivat vielä visusti jään ja lumen peitossa.

Hanki kantoi meistä neljästä vain yhden, joka ottikin etulyöntiasemastaan kaiken irti! Pappakoiruus riemastui huomatessaan olevansa paljon nopeampi kuin lumihankeen vatsaansa myöten uppoava pentukoiruus, eikä juoksemisesta meinannutkaan tulla loppua ollenkaan.

Kovin pitkää lenkkiä emme ilman lumikenkiä jaksaneetkaan pohruta, mutta huomenna aiomme olla viisaampia ja ottaa matkaan mukaan lumikengät, sekä runsaat ja maukkaat eväät! Huominen aamuvuoro sujuukin varmasti kuin siivillä, kun tiedossa on kivaa tekemistä. Kelit tuskin ovat yhtä hienot kuin maanantaina, mutta onneksi seura on sitäkin laadukkaampaa ;)


















Nyt ei muuta kuin hyvää yötä ja mukavaa viikonloppua kaikille! 

-ansku-