torstai 31. maaliskuuta 2016

Viimeisiä viedään

Maaliskuun viimeinen viikko ja tämä viimeinen päiväkin ovat jo kohta taakse jäänyttä elämää! Lumet ovat huvenneet silmissä ja omalla pihallakin nurmikkoa alkaa olla kohtalaisen paljon näkyvillä. Meri on kokonaan auki saaren eteläpuolella ja venepaikkammekin aukeaa varmaan lähipäivien aikana. Pohjoispuolella sen sijaan koko lahti on vielä jäässä ja toissapäivänä kävellessäni pappakoiran kanssa kantasatamassa, oli jäällä vielä pilkkijöitä!
Meillä ei siis ole vielä mitään kiirettä saada venettä jäiseen mereen, eikä se kyllä ihan lähiaikoina onnistuisikaan, sillä vanhat seinäverhoilut on vasta saatu poistettua. Välikajuutasta vanha liimakerros on nyt saatu ksyleenin ansiosta kokonaan pois, mutta keulapiikin seinien osalta tämä työ on vielä edessä. Melkoisen hikistä ja hidasta hommaa, sanoi mieheni, jota en ole kipeän tenniskyynärpääni takia pystynyt yhtään auttamaan.

Pappakoiran kanssa kävelimme katsomaan Vellamon kupeessa eläkepäiviä viettäviä jäänmurtaja Tarmoa, luotsivenettä sekä pelastusvene Huldaa. Huldasta kerrotaan että se on täysin vesitiivis ja voi tehdä merenkäynnissä täyden kuperkeikan ja jatkaa matkaansa jahka potkuri on taas vedessä. Minut itseni olisi saanut moisen kyydin jälkeen pelastaa Huldasta =D














Pikkuinen, palleroinen pappakoiruus villiintyi täysin nähtyään suuren lumikasan, jonka päälle se kiipesi heti kieriskelemään ja mäkeä laskemaan.








Aurinkoista aprillipäivää ja virkistävää viikonloppua! 

t. Ansku & Indi


24 kommenttia:

  1. Teillä onkin paljon hommia veneenne kanssa. Noissa hommissa vaaditaan kärsivällisyyttä, ja kun vielä tilat ovat ahtaat, niin kaksinkertaisesti. Vaan kevät siivittää ja tuleva venekesä!
    Ihania satama- ja rantakuvia olet ottanut. Myös täällä Turun kulmilla on vielä monessa paikassa jäätä ja veneenlasku ei ole ajankohtaista. Vaan on meillä yksi tuttu, jonka vene on jo vedessä. No, hän on kyllä aikamoinen friikki :)
    Iloa ja aurinkoa loppuviikkoon! Ja huomenna onkin aprillipäivä, huomasin tekstistäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhassa veneessä on aina jotain kunnostettavaa ja korjattavaa. Harmi vaan kun en ole töiltäni ehtinyt, enkä edes pystynyt kipeän käteni takia miestäni yhtään auttamaan. Tulemme nauttimaan entistäkin enemmän veneilystä uusien, ehjien ja raikkaiden seinäverhoilujen ansiosta :)
      Kiitos Tuula ♥ Auringon valo ja lämpö ovat hellineet monena päivänä meitä ja sulattaneeet lunta ihan silminnähtävällä vauhdilla, ihanaa!
      Viime vuonna laskimme veneen 14.4. mutta tänä vuonna olemme erittäin tyytyväisä, jos vapuksi pääsemme saareen :)
      Kiitos samoin sinulle Tuula ja huomenna kannattaa siis suhtautua erityisellä varauksella kaikkiin uutisiin ja juttuihin ;)

      Poista
  2. Voi mikä innostus paistoi koruuden naamasta =D. Teillä on melkoinen projekti veneen kanssa, mutta sitten kesällä on kivaa kun saa nauttia käden töistä. Meillä on kanssa hiotavana se meidän punainen raita veneen kyljessä, joten rantapuuhaa tiedossa =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Se ihan tärisi innosta ja häntä vispasi niin, että koko koiruus heilui ja kuvat ovatkin hieman epätarkkoja =D En raaskinut kertoa pikkupapparaiselle, että kohta lunta ei ole enää yhtään ;)
      Tätä projektia on lykätty jo monta vuotta, joten olen todella iloinen, että nyt vihdoin on mahdollisuus (ja malttia) ehostaa venettä myös sisältä.
      Alan olla jo niin täpinöissäni minäkin lähestyvästä kaudesta ja mainitsemistasi rantapuuhista, että kohta varmaan kilpaa tärisemme koiruuden kanssa =D

      Poista
  3. Minä niin rakastan noiden karvakirsulaisten intoa ja iloa esim. lumitouhuissaan! <3
    Minun isänisäni kaatui sodassa Kotkan satamassa pommituksessa (hän oli merimies ja sodassa laivastossa)päivää ennen kuin isäni syntyi.En ole koskaan käynyt Kotkassa, enkä hänen haudallaan...jos joskus kuljet Kotkan hautuumaalla ja silmäsi osuvat Ilmari Tähtisen hautakiveen, lähetä tuntemattomalle vaarilleni terkkuja.Pitää ihan tehdä reissu sinne haudalle joku päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin! Ja olen yrittänyt omaksua koirien tavan elää hetkessä. Ne eivät murehdi menneitä, eivätkä tulevia, vaan keskittyvät kulloiseenkin hetkeen, eivätkä unohda leikkimielisyyttä koskaan. Me aikuisetkaan emme saisi kokonaan unohtaa sitä lasta, joka sisällämme ikuisesti on ;)
      Voi miten surullista, ettei sinun isäsi saanut oppia tuntemaan omaa isäänsä, etkä sinä isoisääsi :( Minunkin edesmennyt isoisäni oli merimies ja sotainvalidi. Tiedätkö onko isoisäsi mahdollisesti haudattu Kotkan vanhalle hautausmaalle, joka sijaitsee Korelassa, lähinnä Kotkansaarta? Toinen hautausmaa jossa olen käynyt sijaitsee Parikalla. Lisäksi löytyvät myös Laajakosken, Mussalon, Metsäkulman ja Helilän hautausmaat.

      Poista
    2. Ja piti vielä sanomani että ilman muuta lähetän hänelle terveisesi, jos vain hänen hautansa löydän ♥

      Poista
    3. Ai siellä on noin monta vaihtoehtoa...toivottavasti äitini muistaa paikan, koska isänikin on jo kuollut.Pitäneekin selvittää asia pikimmiten.Vaarilta jäi aivan mielettömiä päiväkirjoja maailman meriä kun seilasi nuorukaisena.Hän oli hyvin taiteellinen ja päiväkirjat ovat täynnä myös upeita piirustuksia.Sillä tavoin olen päässyt häneen tutustumaan onneksi.Ja kiitos sinulle Ansku <3

      Poista
    4. Tuo Korelassa sijaitseva, n. 4 km:n päässä Kotkansaarelta sijaitseva Vanha Hautausmaa on pieni, joten jos vaarisi on sinne haudattu, löytynee hauta helposti ja nopeasti. Parikalla olen käynyt vain kerran ja hautoja on n. 10 ha:n alueella.
      Hautausmaita saattaa täällä olla enemmänkin, mutta nämä edellisessä kommentissani mainitut ovat tulleet tietooni täällä kohta asuessani 9 vuoden ajan :)
      Voih, nuo vaarisi päiväkirjat ovat varmasti uskomattoman upeita ja niistähän löytyy varmasti vaikka mitä mielenkiintoista luettavaa! Onneksi ne ovat säästyneet ja olet niiden kautta päässyt tutustumaan häneen ♥
      Sitten kun joskus tulet tänne Kotkaan niin olisi ihana tavata sinut, jos se vaan mitenkään olisi mahdollista :)

      Poista
    5. Nyt en osaa ollenkaan sanoa, että mihin vaari on haudattu.Silloin se on heti tapahtunut se hautaus pommituksen jälkeen. Olisiko sitten jossain sankarihaudassa?
      Laitan pienen pätkän tapahtuneesta, jonka löysin netistä
      "Talvisodassa jäänmurtajat otettiin jälleen avuksi ja aseistettiin. Tammikuussa 1940 Tarmo joutui venäläisen lentokoneen pommituksen kohteeksi Kotkan satamassa. Pommituksessa laivaan kuoli 39 miestä ja 13 haavoittui."
      Ja kyllä, ehdottomasti tapaisin sinutkin mielelläni! <3
      Otan yhteyttä tulevaisuudessa, kun saan reissun aikaiseksi, jospa vaikka sinullekin sopisi juuri silloin :)

      Poista
    6. Ja juurikin tuosta Tarmostahan sinä tuossa postauksessasikin kerroit.

      Poista
    7. Minäpä löysin Kotkan sankarihautausmaan osoitteen ja sinnehän sinunkin isoisäsi on haudattu! Tässä kopio tekstistä: Kotkan sankarihautausmaa sijaitsee Kotkan kirkkopuistossa, Kirkkokatu 26, 48100 Kotka.

      Hautausmaan yhteismuistomerkin on suunnitellut Emil Filén. Muistomerkki ”Sankarien lepo” on valmistettu Jyväskylän mustasta graniitista. Muistomerkki paljastettiin 1.7.1951. Yhteismuistomerkkiä ympäröi laaja liuskekivellä päällystetty alue. Alueella on 428 yksittäistä muistomerkkiä vuosien 1939 -1944 sankarivainajille ja 35:n jäänmurtaja Tarmon ilmapommituksessa Kotkan Kantasatamassa 18.1.1940 kuolleen nimet sisältävä kolmeosainen muistopaasi.

      Poista
    8. Voi tuhannesti kiitos sinulle Ansku! <3 <3

      Poista
    9. Eipä kestä. Kiva että voin olla avuksi.
      Ajattelin että kun seuraavan kerran saarella käyn, otan kameran mukaan, piipahdan sankarihautausmaalla ja otan kuvan tuosta muistopaasista.
      Aurinkoista alkavaa viikkoa sinulle ♥

      Poista
    10. Voi, se olisi ihanaa! Kiitos sinulle <3 Ja aurinkoa sinunkin viikkoosi myös, itsekin kun olet tuollainen Ansku Auirinkoinen :) <3

      Poista
    11. ♥ Kiitos ♥ :)

      Poista
  4. Kävimme eilen pyöräilemässä rannassa, tarkistamassa joko paattipaikkamme olisi sula. :) No, ei ollut lähimainkaan. Eli, ei kiirettä täälläkään paatin laskun kanssa. Ja, tuntuu että nälkä kasvaa syödessä, tuon paatin ehostamisen kanssa. ;) Voi olla, että meillä paatti lasketaan vasta toukokuun lopulla. Mies kun töissä toukokuun alkupouolen. Toisaalta, jospa silloin säät olisivat lämmenneet, veneilystäkin nauttisi kunnolla lasten kanssa.
    Toivottavasti kätesi paranee ja pääset auttamaan miestäsi. Ainakin seuraneitinä! ;)
    Kauniin kuvan olet taas laittanut otsakkeeksi! Mukavaa ja toivottavasti aurinkoista alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nälkä kasvaa syödessä, todellakin! Meidän paatti on nyt 27 vuotias, joten alkuperäiset seinäverhoilut olivat todellakin jo aikansa eläneet = kulahtaneet ;)
      Seitsemäs kausi on edessä ja siihen starttaa kohta entistä ehompana ja vuosi vuodelta aina vain rakkaampi paattimme!
      Toivon todella kovasti, että että käsi tulee kuntoon. Lääkäri määräsi lepoa, mutta en voi nyt olla pois töistä, kun vakituisena sijaisena kohta 5 kk kestänyt pesti jatkuu vielä huhtikuun ajan. Vapailla olen lepuuttanut kättä ja siksipä olen koneellakin viettänyt mahdollisimman vähän aikaa. Kirjoittaminenkin tuntuu tällä hetkellä kivuliaalta :(
      Kiitos Kaisa ♥ Voimaannuttavaa ja valoisaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  5. Voi miten mainiot ilmeet koiruudella on:)

    Kesällä minun täytyy kyllä päästä käymään sielläpäin, kuvistasi välittyy aina niin kiintoisat ja kauniit maisemat.

    Tsemppiä venekunnostukseen, onneksi koko kausi on vielä edessäpäin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pappakoiruus rakastaa lunta ja talvea ja sen kyllä huomaa =D
      Tervetuloa kesäiseen Kotkaan! Tässä linkki, josta löytyy kuvia ja tietoa Kotkansaaren puistoista: http://www.kotka.fi/asukkaalle/puistot_ja_viheralueet/puistojen_esittely

      Noin 5 k:m kävelyllä tavoitat 9 eri puistokohdetta :)

      Kiitos Sussi ♥ Iloisin ja innokkain mielin tulevaa kautta täällä jo odotellaan ;)

      Poista
  6. Kyynärspäälle parannuksia! :)
    Ihana, kun valon määrä lisääntyy!
    Pappakoira ymmärtää, että mikä on elämässä tärkeää! :)
    Mukavaa alkanutta huhtikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kovasti ♥ On kyllä pirullinen vaiva, josta on haittaa varsinkin vuodepotilaiden hoitotyössä. Nyt on niin kipeä, että en tiedä miten huomenna töitäni pystyn tekemään. 5 kk olen kohta ollut vakituisena sijaisena ja pesti päättyy 24.4. jonka jälkeen heitän taas keikkaa. Toivon että tämän pestin loppuun käsi kestäisi, vaan huonolta näyttää....tai oikeammin sanottuna tuntuu.

      Kyllä!!! Kevään kirkkaus ja lisääntyvä valo ovat ihan parasta "huumetta" :)
      Koirat osaavat elää tässä ja nyt, sekä nauttia täysillä jokaisesta hyvästä hetkestä. Itsekin pyrin samaan, välillä huonommalla ja välillä paremmalla menestyksellä :)
      Hurmaavaa huhtikuuta sinulle ♥

      Poista
  7. Samma här, meilläkin on vielä kotisatama jäässä (sulaa aina viimeisenä, kun on suojaisa lahden lahti), joten vielä on aikaa viritellä ja hoitaa muun elämän asioita ennen veneilykauden aloittamista. Ei silti, on tuo ilmakin ollut vielä ajoittain hyvin raaka, että kyllä tässä malttaa vielä odotella. Viime vuonna meidän purjehduskausi alkoi 25.4.

    Ihania kevätpäiviä ja paranemisia tenniskyynärpäällesi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän vene laskettiin viime vuonna tosiaankin jo ennätysaikaisin eli 14.4. mutta eivätpä tänä keväänä ole ilmatkaan olleet yhtä lämpimät kuin silloin, joten ei mitään kiirettä ;)
      Kiitos Merenneito ♥ Aurinkoa alkavaan viikkoosi!

      Poista