maanantai 29. helmikuuta 2016

Kaunis kaupunkikaksio

Kuopukseni täytti eilen 20 vuotta ja lauantaina hän järjesti synttärituparit ensin päivällä omalle perheelleen ja läheisilleen ja vielä illalla kavereilleen. Unohdin ottaa kuvia maukkaista tarjoiluista sekä kaikista ihanista lahjoista joita hän sai, mutta muistin sentään ottaa muutaman kuvan hänen ensimmäisestä omasta kodistaan.
Mielessäni olen jo päättänyt, että vielä jonain päivänä myös me kipparin kanssa muutamme asumaan saarelle = Kotkansaari, missä Kotkan kaupungin keskusta sijaitsee. Olisi tosi hienoa saada asunto kerrostalosta, josta olisi merinäköala ja mielellään näköyhteys myös omalle veneelle. Tämä on siis unelma joka tuskin koskaan toteutuu, mutta haaveilla saa ja pitää. Aina! :)

Kuopukseni haave tästä kaksiosta kuitenkin toteutui todella nopeasti ja suurella innolla hän on sitä sisustanut ja teettänyt pientä pintaremonttiakin. Minusta hän on onnistunut hyvin, sillä tämä valoisa, puiston laidalla sijaitseva koti on viihtyisä ja hyvin viehättävä, ihan niin kuin asukkaansakin 
















Ihan kohta tämä karkauspäivä päättyy ja samalla voimme heittää hyvästit helmikuulle, viimeiselle viralliselle talvi- kuukaudelle. Huomenna on maaliskuun, kevään ensimmäisen kuukauden 1. päivä! Nyt on aika nauttia kirkkaista, keväisistä keleistä, mutta sitä ennen maltetaan vielä nukkua yksi yö.







19 kommenttia:

  1. your pictures are beautiful !
    I like your decoration and the chandelier in the mirror !
    the last picture I like also, bravo is very succeeded !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you very much Jens! :)
      These pictures are from my daughters first own home. She is that young smiling beauty who sees in the mirror ♥
      I think that last one is very nice request to be followed ;)

      Poista
  2. Ihana, kaunis naisellinen kaupunkikaksio. En ole koskaan asunut yksin, varmasti aika jännittävääkin. Mutta, muistan kyllä hyvin ajan kun mieheni kanssa ensimmäistä asuntoa laitoimme. Ihanaa! Tyttäresi elää ihania aikoja ja sinä uusia, pesä lapsista tyhjä.
    Mutta, haaveilla kuuluu. Ilman haaveita elämä on aika tylsääkin! Haaveesi kuulostaa kivoilta. Itsekin toisinaan katson asuntoja ajatuksella, tuonne muutamme mieheni kanssa kun lapset lähteneet. No, onneksi siihen on vielä aikaa. Mutta, toisinaan omakotitalosta huolehtiminen ja kesäisin tuo paatti, on aika paljon. Varsinkin kun mieheni on paljon ja pitkiäaikoja pois kotoa, niin tästä kaikesta huolehtiminen on sitten minun vastuulla.
    Mutta, nyt loppuu valittaminen. Olen itse tämän kaiken valinnut ja halunnut. Olen onnekas ja onnellinen tästä kaikesta!
    Ja, varsinkin nyt kun aurinko paistaa ulkona ja pajunkissoihin on puhjennut kissat, ihanaa. Kevät tulee kohisten! Aurinkoiset ja keväisen energiset terveiset täältä Raumalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muutin aikoinaan ex-mieheni kanssa yhteiseen ensikotiin. Eron jälkeen asuin reilun vuoden "yksin" pienten tyttöjeni kanssa, kunnes nykyinen mieheni astui mukaan kuvioihin. Tieni on kulkenut kerrostalosta ok-taloon, josta ensin yhteen ja 9 vuotta sitten tähän toiseen rivitaloasuntoon, josta sitten miehen eläkkeelle jäämisen jälkeen toivon pääseväni kerrostaloasuntoon meren äärelle :)

      Molemmat tyttöni ovat asuneet yksin omissa, viehättävissä vuokrakaksioissaan ja nauttineet elostaan omissa oloissaan. Hyvä niin, että itsenäistyvät ja oppivat myös hoitamaan ja huolehtimaan kaikista asioistaan ihan itse.

      Oi, te asutte Raumalla! Siellä tuli vuoteen 2000 saakka käytyä monta kertaa vuodessa, sillä esikoiseni kummit asuivat siellä. Ja asuvat vielä edelleenkin :)
      Kiitos ihanista terveisistä! Täällä Kotkassakin aurinko paistaa ja lumikinokset madaltuvat silmissä....tai ainakin uskottelen näin tapahtuvan ;)

      Poista
  3. Voi miten ihkuihana tuo tyttäresi tapetti (?) kuin lautaseinä!Eikö olekkin liikuttavan suloista katsoa oman tyttärensä kodinrakennuspuuhia? Minustakin tuntuu aina hyvin spesiaalilta vierailla tyttäreni luona,syödä hänen valmistamaansa ruokaa jne. :)
    Kunpa tietäisit, kuinka komppaan tuota unelmaasi!Minä taas unelmoin isännän kanssa muutosta maalle mummonmökkiin, kunhan tämä työsarka on taputeltu!:D
    En minäkään tiedä toteutuuko se koskaan, mutta unelma, puoli taivasta!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin! Hän osti sen K-Raudasta ja täysin valkoiseen kotiin se toi mukavasti kontrastia ja kodikkuutta.
      Kuopukseni määrätietoisia ja tarkkoja sisustussuunnitelmia on ollut todella ihana sivusta seurata (tai no, hieman olen rahallisesti avustanutkin mm. huonekalujen, astioiden ym. hankinnassa) ja lopputulos on kyllä ihan hänen näköinen :)
      Mummonmökki on minunkin haaveeni ollut vuodesta 2000, jolloin erosin ex-miehestäni, mutta sellaista ei vaan ole kohtuullisten työmatkojen (ja rahavarojen) rajoissa löytynyt.
      Kipparini muuttaisi myös mielellään mummonmökkiin, mutta kun sen pitäisi olla meren äärellä, niin ilman lottovoittoa se ei tule onnistumaan =D Mutta kuten viisaasti ja ihanan optimistisesti sanoitkin: unelma, puoli taivasta ♥

      Poista
    2. Ahkerasti täälläkin lototaan ;)Ja joka lauantai ollaan varmoja, että nyt päästään katsomaan mökkejä! :)

      Poista
  4. Näyttää tosi kauniille! Ihana tuo seinä minustakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuoren naisen herkkä ja romanttinen koti :) Minäkin tykkään tosi paljon tosta tapetista, jota on kahdella seinällä. Tuo kodikkuutta ja lämpöä muuten niin valkoiseen asuntoon.

      Poista
  5. Lapsen omilleen muuttaminen on aina kaunista ja haikeaa. Meillä vanhin lapsi on jo asunut jonkin aikaa omillaan. Haaveita on ja pitää olla läpi elämän. Osa haaveista toteutuu, osa ei. Välillä saa sellaista mitä ei ole edes uskaltanut haaveilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haikeaahan se aina on, mutta toisaalta olen äärettömän ylpeä ja onnellinen, että pärjäävät omillaan ja osaavat hoitaa asiansa ihan itse :) Toki joskus äidin ja isäpuolen apua on tarvittu, mutta mielellään autetaan vielä kun pystytään ;)

      Samaa mieltä! Haaveita pitää olla, toteutuvat ne sitten tai eivät. Elämä muuttaa muotoaan, niin myös haaveet sen mukana ja hyvä niin :)

      Poista
  6. Onnea 20-vuotiaalle ja ihanaa kun nykynuoret osaa sisustaa. Omassa nuoruudessa ei ollut edes niin paljon vaihtoehtoja, eikä ollut mm.Ikeaa, eikä oikein mitään edullista huonekalu tai sisustusliikettäkään.

    On se jännää aikaa tuo oman kodin sisustaminen, niitä hetkiä en ikinä unohda. .)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia! ♥
      Oma ensikoti oli kyllä melkoisen ankea näky näihin omien tyttärien viihtyisiin koteihin verrattuna, mutta kuten sanoit, niin ankea oli sisustus- ja huonekaluliikkeiden tarjontakin ;)
      Ihanaa ja tosi jännää aikaa se kieltämättä kyllä oli, eikä niitä aikoja, eikä tunteita toivottavasti koskaan unohdakaan :)

      Poista
  7. Tyttären koti on viehättävä ja valoisa!
    Eikö ole ihanaa kun näkee miten oma lapsi pärjää!
    Mukavaa maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vikki! ♥
      Olen todella onnellinen että molemmat tyttöni omaavat ns. maalaisjärkeä, sillä sen avulla pärjää jo pitkälle :)
      Kiitos! Kauniita, kirkkaita maaliskuun päiviä sinullekin!

      Poista
  8. Oi, tykkään noista seinäteksteistä. Onnea uuteen kotiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi, kerron onnittelusi iloiselle uuden kotinsa asukkaalle :)

      Poista
  9. Koti näyttää tosi kauniilta. Tuo iso peili sohvan yläpuolella on komea.
    Onnea uuteen kotiin. Ja äitikin voi olla tyytyväinen, kuopus on löytänyt paikkansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos orvokki!
      Kyllä tämä äiti on vähintäänkin yhtä iloinen ja tyytyväinen kuin kuopus itse :)

      Poista