keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Autereisia aamuja

Olen koko ikäni ollut iltavirkku tai oikeammin sanottuna oikea yökyöpeli. Aikaiset aamuherätykset ovat siis aina olleet minulle todella vaikeita. Käynnistyn hitaasti ja mitä vanhemmaksi tulen, sen kankeammalta kroppakin aamuisin tuntuu, puhumattakaan pöpperöisestä pääkopastani. Tarvitaan aikaa, sekä vähintään pari mukillista vahvaa, mustaa kahvia ja vasta sen jälkeen minua uskaltaa (ehkä) puhutella :)

Mieheni sen sijaan on ärsyttävän pirteä ja toimelias heti herättyään ja käytän sanaa ärsyttävä, vain sen takia, että olen kateellinen hänelle. Minäkin haluaisin heti aamutuimaan tuntea itseni virkeäksi, vetreäksi ja skarpiksi, mutta kun ei niin ei.

Nyt elokuun lomallamme, yllättyikin mieheni totaalisesti, kun lähes joka aamu jo kukonlaulun aikaan heräsin ihastelemaan auringonnousua sekä kauniita saaristomaisemia. Sitä se aurinkoenergia teettää!












Olen edelleen jaksanut, jopa yllättävänkin hyvin, herätä aamuviideltä ja raahautua lähimetsään joka suuntaan poukkoilevan koiranpennun kanssa. Tämä lienee uutuudenviehätystä, joka todennäköisesti laimenee pikkuhiljaa kylmenevien ja pimenevien aamujen myötä. Voi armas aurinko, kuinka paljon ja kuinka monesti sinua vielä tulenkaan kaipaamaan.

Olisi kiva kuulla oletteko ilta- vai aamuvirkkuja ja miten te aamu-uniset pyritte helpottamaan aikaisia heräämisiä.
Olen itse alkanut vakavasti harkitsemaan sarastuslampun ostamista. Täältä löytyy yksi esimerkki sellaisesta ja tässä vielä kyseiseltä sivulta löytyvä myyntiteksti:

"Luonnollisen auringonnousun tapaan valo lisääntyy vähitellen 30 minuutin aikana pehmeästä aamun punasta oranssiksi, kunnes huoneen täyttää kirkas keltainen valo. Vähitellen lisääntyvä valo valmistaa kehosi heräämään luonnollisesti. Kun valo täyttää huoneen, valitsemasi luonnonääni herättää sinut miellyttävästi ja olet valmis vastaanottamaan päivän haasteet."

Kuulostaa todella lupaavalta, ehkäpä liiankin hyvältä ollakseen totta. Jos teillä jollain on kokemuksia sarastuslampusta, niin kokemuksianne olisi tosi hienoa kuulla.

Ihanaa ja ennusteiden mukaan myös aurinkoista loppuviikkoa kaikille!


12 kommenttia:

  1. Pitkästä aikaa ehdin taas lukemaan näitä ihania blogeja, syksyn kiireet kun ovat vaatineet veronsa vapaa-ajasta ja meidän omakin blogi ihan retuperällä ollut...

    Hyvästä aiheesta nyt kirjoitatkin, etenkin näin päivänvalon määrän pikkuhiljaa vähetessä. Itse olen selkeästi valoihminen eli kesäisin aamuvirkku, talvisin enemmän iltavirkku (tosin en mikään yökyöpeli). Meillä on ollut jo vuosikausia kirkasvalolamppu keittiössä talviaamuja varten ja mielestäni siitä on ollut apua ns. kaamosajaksi. Itse en tuota sarastuslamppua voisi käyttää, kun olen niin aistiherkkä valolle - herään ensimmäisen kerran heti kun alkaa sarastaa.

    Ihanaa, kun tulevaksi viikonlopuksi on kesän lämpöä ja valoa vielä luvassa, Aava ainakin suuntaa merelle - alkaakin jo kesän rusketus katoamaan, joten sekin valohoito tulee tarpeeseen. ;) Mukavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuolla auringonvalolla on valtava voima ja itsestäni on alkanut tuntumaan että olen siitä suorastaan riippuvainen. Toivotaan että saamme nauttia kauniista syksystä, kun nuo hyvät kesäkelit jäivät niin vähälle.
      Valohoitoa ennusteiden mukaan vielä saamme ainakin tulevana viikonloppuna, joten nautitaan siitä.
      Kiva kun ehdit kiireiltäsi käymään täällä ja kiitos ihanasta ja valaisevasta viestistäsi :)
      Mukavaa meriviikonloppua sinulle ja perheellesi ♥

      Poista
  2. Minä taidan olla sekä aamu- että iltauninen:) Tosin iän myötä olen huomannut, että aamut ovat entistä vaikeampia, ja että päivärytmin siirtäminen iltapainotteisemmaksi olisi minulle helpointa.

    Töissä on talvisin kahviossa aamuisin kirkasvalolamppu, ja ainakin minut se saa poistumaan heti paikalta. Liian kirkas ja keinotekoinen valo ärsyttää silmiä ja päätä. Minulla on tapana kutsua lamppua migreenilampuksi.

    Upeat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, minä elättelen toiveita että iän myötä saisin siirrettyä päivärytmiä enemmän aamupainotteisemmaksi, vaan ei oikein lupaavalta vaikuta, paitsi valoisaan kesäaikaan.
      Hui, migreenilamppu kuulostaa painajaiselta! Jos valo on liian kirkas niin ei sovi kyllä meikäläisenkään valoaroille silmille. Hölmöä olisi istua aamukahvilla aurinkolasit päässä =D
      Kiitos Sussi! Jään edelleen harkitsemaan keinotekoisten valolamppujen ostamista. Nautitaan tulevana viikonloppuna aidosta auringonvalosta kun sitä kerran vielä on tarjolla :)

      Poista
  3. Tämä onkin mielenkiintoinen aihe josta olet kirjoittanut. Ai, että kumpaa minä kuulun, aamu- vai iltavirkkuihin? Olen aina ollut hyvä nukkumaan ja tarvitsen paljon unta. Toki ikä ja lapset ovat vähentäneet untani, mutta nukun edelleen aikuiseksi aika paljon. Mutta, tuo auringonvalo, mikä valtava voima sillä onkaan. Kesäisin voin valvoa ja nauttia auringonlaskusta, samalla kun herään aamuaurinkoa ihastelemaan. Kun taas talvella, menen illalla aikaisin nukkumaan ja aamulla olen "ärsyttävän" kankea sekä kiukkuinen. Tuntuu että päivä ei lähde liikkeelle sitten millään.

    Mutta, tuosta lampusta josta kirjoitit, en kyllä osaa sanoa. Töissä minulla on tuollainen kirkasvalolamppu pöydälläni. Ja, tuntuu että kyllä se antaa voimaa kaamoksessa. Kunhan olen saanut itseni ensin käynnistymään ja "raahattua" töihin. :)

    Nauttikaamme nyt tästä ihanasta auringosta ja yritetään kerätä talvenkin varalle! Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tarvitsen varsinkin talviaikaan paljon unta. Joskus olen leikilläni todennut että voisin vaikka nukkua koko talven yli ;)
      Kankea ja kiukkuinen kuvaavat hyvin meikäläistäkin nimenomaan pimeimpinä syys- ja talviaamuina.
      Toivotaan että näistä aurinkoisista syyspäivistä jää energiaa vielä talven varallekin. Kiitos Kaisa ja ihanaa viikonloppua!

      Poista
  4. Voi vitsi… ajattelin ensin, että sun aamuvirkku tarkoittaa esim. klo 6 tai 7 herätystä, mutta että olet jaksanut (viitsinyt) raahautua ulos jo klo 5. Mutta ehkä silloin, kun on maalla tuleekin helpommin ulkoiluttua tuohon aikaan. Kerrostaloasunnosta en saa itseäni ulos, vaikka heräänkin aikaisin… usein klo 7 molemmin puolin. Toisaalta olen täydellinen iltavirkku, ja menen nukkumaan useinkin vasta klo 1 tai 2 ja sitä rataa. Eli lyhyiksi jää yöunet.
    Hienoja kuvia sait aamusella, kannattaiskohan joskus kokeilla lähteä ulos kukonlaulun aikaan, toisaalta nyt taitaa olla jo silloin olla aika pimeetä. Eli ei kai kannata.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hoitajana minun on oltava työvaatteisiin pukeutuneena aamuraportilla klo 7, joten viimeistään klo 5 on herättävä, jotta ehtii heräämään ja hoitamaan niin koiruuksien kuin omatkin aamutoimet =D
      Se, miksi lomalla kukuin jo klo 5, onkin sitten jo pienoinen ihme, mutta kaunis saaristoluonto ja auringonvalon voima, niissä on taikaa! :)
      Minulla on samaa "yökyöpelin" vikaa, joten liian lyhyiksi jäävät yöunet aivan liian usein.
      Juu ei kannata enää! Pimeää on, voin kertoa, ja koleaa. Vasta sitten ensi keväänä sinun kannattaa kokeilla heräämistä kukonlaulun aikaan =D
      Kiitos orvokki piristävästä kommentistasi ja oikein ihanaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  5. Olen aamuvirrku ja herään 2h ennen töihin lähtöä ihan vain nauttimaan aamusta :)
    Saan olla ihan itsekseni, melkein hyräilen :) Saattaisit ärsyyntyä minuun :D
    Olen kuullut pelkkää hyvää näistä lampuista,omaa kokemusta ei tietenkään ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, miten ihanaa ja niiiiin kadehdittavaa! En missään nimessä ärsyyntyisi sinuun, sen voin taata. En hermostu mieheenikään, (enää) sillä hän jo aikaa sitten on oppinut, että minun kannattaa antaa olla omissa oloissani, eikä missään nimessä yrittää saada keskustelua aikaiseksi kanssani ainakaan ensimmäiseen puoleen tuntiin =D Ei unenpöpperössä pysty edes mitään järkevää sanomaan...... jos nyt muulloinkaan ;)
      Sarastuslampun aion hankkia, sillä niin ihanaa oli lomalla heräillä auringonpaisteeseen ja vieläpä suht pirteänä ja hyväntuulisena! Toivottavasti minäkin voin sitten kertoa teille pelkkiä hyviä uutisia.
      Kiitos Vikki ja ihania aamuhetkiä sinulle ♥

      Poista
  6. Lampuista ei ole kokemusta, mutta muuten ole mielummin aamuvirkku. Illalla en meinaa millään jaksaa valvoa ja aamulla taas mielelläni herään aikaisin. No en nyt kuitenkaan ihan heti viideltä =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään sain nukkua sentään puoli kuuteen, jee! =D
      Taidan pikkuhiljaa muuttua aamu"virkuksi", sillä aika ihana on tämä tunne kun on koko pitkä päivä edessä, enkä menetä yhtään valoisasta ajasta, kun heräilen ennen auringonnousua :)

      Poista