sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Laidasta laitaan

Mieheni tekee töitä yhdessä, minä kahdessa ja kotona (vielä) asuva kuopukseni kolmessa vuorossa. Tällä hetkellä taloudestamme löytyy vain yksi auto, joten ongelmia syntyy, kun bussilla ei täältä "maalta" pääse kaikkiin vuoroihin kulkemaan ja aikataulujamme on usein täysin mahdotonta sovittaa toisiinsa. Ongelmia tuottaa ymmärrettävästi myös häiriöttömän yöunen takaaminen itse kullekin. Minäkin voisin tehdä kolmivuorotyötä, mutta meillä on jo nyt riittävästi haastetta edellä mainittujen asioiden suhteen, joten olen ainakin vielä toistaiseksi kieltäytynyt yötöistä.
Kuopukseni kertoi tässä pari viikkoa sitten ajatelleensa asioita ja ilmoitti muuttavansa joulukuisten ylioppilasjuhlien jälkeen kaupunkiin asumaan.
En muista enää tarkalleen mitä hänelle vastasin, sillä moinen vaihtoehto ei ollut edes käynyt mielessäni. Olin kuin puulla päähän lyöty, vaikka tiesin tämän päivän ennemmin tai myöhemmin koittavan. Taisin vain ajatella, että sitten joskus...myöhemmin. Tunsin myös välittömästi syyllisyyttä siitä, että meillä ei ole tässä nykyisessä työ- ja taloustilanteessa mahdollisuuksia hankkia eikä ylläpitää toista autoa. Tunteeni heittelevät edelleenkin laidasta laitaan, enkä osaa edes kuvitella miltä minusta sinä päivänä tuntuu, kun meillä ei enää ole yhteistä kotiosoitetta.
Ihana Ellis kirjoitti tässä myös parisen viikkoa sitten todella kauniisti ja koskettavasti äitiydestä otsikolla: Ohjekirja äideille. Pala kurkussa ja kyyneleitä pyyhkien luin tekstin pariinkin kertaan. Viikkoa myöhemmin Ellis mainitsi (taas todella ihanassa) postauksessaan sanat "tyhjän talon äiti" ja siitähän se itku ja poru jälleen syntyi. Tunteellinen itkijänainen, ikuinen sellainen =D

Laidasta laitaan ja hyvin nopeaan tahtiin ovat myös säät vaihdelleet. Mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea tuleva viikko taas tuokaan tullessaan. Tasaisempikin meno kelpaisi meikäläiselle ;)
























Muistin juuri, että pyykit ovat koneessa, joten nyt on mentävä hommiin, että ehdin vähän nukkuakin. Huomenna taas herätys jo viideltä ja edessä vielä tuplavuoro, eli töitä aamuseitsemästä iltayhdeksään. Apua! Nyt painun pehkuihin. Hyvää yötä ja mukavaa alkavaa viikkoa! 

-ansku-

Ai niin! Muistin vielä että en ole toivottanut uutta lukijaa tervetulleeksi, joten Tervetuloa mukaan Tuuliin ja Tyrskyihin Tillariina ♥ 

6 kommenttia:

  1. Mielestäni saat olla ylpeä äiti, kun tuollainen fiksu tyttö siirtyy elämään omillaan. Syy hänen muuttoonsa ei suinkaan ole olosuhteidenne vaan se on täysin varmasti hänen harkittu, oma päätöksensä itsenäistyä. Voi sinua, paljon iloa ja tsemppiä tähän tunteikkaaseen vaiheeseen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen todella ylpeä ja iloinen että molemmat tyttöni ovat itsenäisiä ja fiksuja. Jostain syystä aina ensimmäisenä syyllistän itseäni. Melko typerää, mutta kun sitä vaan haluaisi tarjota omille lapsilleen enemmän ja parempaa kuin mitä itsellä on ollut ja on.
      Itkinhän minä aikoinaan esikoiseni kotoa muuttoa, joten eipä tässä mitään uutta ole ;) Tällainen tunteellinen nyyhkijä olen, ei sille vaan mitään voi =D
      Kiitos sinulle kovasti Pilvi, kauniit ja viisaat sanasi lohduttavat ja ilahduttavat ♥

      Poista
  2. On iso muutos, kun lapset muuttavat kotoa. Toisaalta on taas tärkeää tukea nuoria kohti omaa elämää:)

    Tsemppiä! ja mukavaa viikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella suurelta elämänmuutokselta tämä tuntuu jo pelkkänä ajatuksena. Kuopukseni tietää että suren hänen lähtöään, mutta suunnittelimme jo yhteistä ostosreissua Ikeaan ja puhuimme monista käytännön asioista jotka vielä ennen muuttoa pitää hoitaa yms. Kyllä kai minä tästä tokenen, niin kuin kaikki muutkin äidit =D
      Kiitos Sussi ♥ ja mukavaa viikon jatkoa sinulle!

      Poista
  3. Tunteiden kohinaa ekoissa kuvissa ja tilanteen hyväksynnän seesteisyyttä loppukuvissa.
    Lapsethan on vain lainassa, ja saat nähdä, että kuulet ja näet kuopustasi melkein enemmän kuin kotona asuessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana orvokki ♥
      Pyrin aina mahdollisuuksien mukaan valitsemaan kuvat tekstiin edes jollain tavalla sopivaksi. Tulkintasi oli kaunis ja osui yksiin omien ajatusteni kanssa :)
      "Tunnetilojen" välissä olevat kuvat mielsin niin, että kaunista ja hyvää löytyy paljon jokaisesta asiasta, useimmiten huomattavasti enemmän kuin aluksi huomaammekaan. Eikä asioiden hyväksyminen ole aina helppoa ja käy käden käänteessä eli tie voi tuntua kiviseltä ja vaikealta. Ja näinhän se on että kyllä ne kovimmatkin myräkät ennemmin tai myöhemmin tyyntyvät :)
      Lainaa vain, näinhän se on. Lupaan kertoa ensi vuoden puolella mahdoitko osua oikeaan myös tuossa viimeisessä toteamuksessasi ;)

      Poista