sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Langinkosken lumoissa

Viime tiistaina paistoi aurinko useamman tunnin ajan, joten ajoinkin heti aamuvuorosta päästyäni kotiin hakemaan koiran sekä kameran, ja suunnistin suoraan Langinkosken alajuoksulle.

En ehtinyt ottaa kovin montaa kuvaa, ennen kuin aurinko alkoi jo painumaan puiden latvojen taakse, mutta oloni oli heti virkeämpi, kun ehdin työpäivän jälkeen valoisaan aikaan ulos! Edellisestä kerrasta olikin ehtinyt vierähtää jo useampi kuukausi, joten tarpeeseen tuli tämä "valohoito" :)

Anopin asiatkin alkavat vihdoin edistymään, ja nyt  näyttää siltä, että hän pääsee parin viikon sisällä takaisin omaan kotiinsa. Kivut alkavat helpottamaan ja murtuma paranee hitaasti mutta varmasti. Häneltä siis murtui häntäluu, vaikka sairaalassa toisin sanottiinkin. Eilen hänet siirrettiin hoivakodin kuntoutusosastolle, missä meillä on torstaina moniammatillisen työryhmän kanssa palaveri. Siinä kartoitetaan tarkemmin mm. apuvälineiden sekä kotihoidon tarvetta. Anoppi oli silminnähden helpottuneen oloinen, ja hymykin jo häivähti hänen kasvoillaan kun puhuimme kotiinpääsystä.

Kirkasta, energiaa ja elämänvoimaa tuovaa päivänvaloa...












...ja hiljaisia sekä rauhoittavia, sinisiä hetkiä.












Molemmille on oma aikansa ja paikkansa elämän tasapainon säilyttämisessä.


25 kommenttia:

  1. Ihania, ihania kuvia!!! Toinen ylhäältä ja slin kuva, erityisen hienoja! Tosin vesi ei houkuttele yhtään, kylmä koski, hrrrr ;-)
    Onpa mukava kuulla, että anoppi kuntoutuu <3 Pienin askelin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Langinkoski on kyllä aina kaunis ja kosken kuohua on varsinkin korkean veden aikana tosi hienoa katsella ja kuunnella :)
      Kiitos sinulle ihana Tuitiina ♥ Pienin askelin anoppini harjoitteli tänään kävelyä upouuden rollan avulla. Kuntoutuminen on hyvässä vauhdissa :)

      Poista
  2. Hieno juttu anopillesi. Ja ehkä kevään koittaessa aina vaan kunto kohenee.
    Upeita sinisiä hetkiä kuvissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä on taas tänäänkin oltu hyvin iloisia ja kiitollisia, että moinen kuntoutusosasto on olemassa. Anoppi on saanut ihan uuden kipinän kävelyä ja kuntoilua kohtaan ja sovittiin jo, että heti kun mahdollista, lähdemme Sapokkaan kävelemään ja Cafe Laituriin kakkukahveille :)
      Kiitos orvokki! Jostain syystä sinisyys näyttää kuvissa entisestään lisääntyneen siirrettyäni ne tänne bloggeriin? Eivät ne silti hassummilta näytä, ainakaan mikäli teitä on uskominen ;)

      Poista
  3. Upeat kuvat! Ihana kuulla, että anoppisi asiat ovat järjestymässä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Helpotuksen huokaisuja on kuulunut paitsi anopin, myös meidän suustamme :)

      Poista
  4. Aina ei itse ehdi tuonne luontoon juuri auringonpaisteen alla. Joten on hienoa, että pääsee näin netin kautta nauttimaan luonnon kauneudesta!
    Liityin facebookissa Suomen luonnonvalokuvaajat sivustolle ja myös siellä on niin upeita kuvia, ettei sinne meinaa kehdata laittaa omia vaatimattomia otoksiaan. Mutta onneksi katselu on ilmaista!
    Mukava kuulla parantuneesta tilanteesta ja kiitos kuvista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen liittynyt samaan ryhmään ja onneksi niitä toinen toistaan upeampia kuvia saa katsella aivan vapaasti ja vaikka kuinka moneen kertaan! :)
      Viimeksi lokakuussa olen koulun jälkeen ehtinyt ulkoilemaan valoisassa, mutta sen jälkeen olen kuvannut vain viikonloppuisin sekä pari kertaa ennen iltavuoroon lähtöä. Onneksi tuo vuoden pimein aika on jälleen kerran takanapäin.
      Kiitos! Ja oli kiva kuulla että tykkäsit kuvista :) Voi hyvin, olet ajatuksissani ♥

      Poista
  5. Ihania kuvia, niissä näkyy jo niin kevät että =D. Ja mukavaa oli lukea, että anopinkin asiat ovat paremmin. Lähimmäisistä on aina huoli. Perjantaina kun tulin töistä, oli vielä valoisaa, aurinko paistoi ja kevät touksui. Tuli niin onnellinen olo, että ihan havahduin siihen. Aurinkoista viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katinka! Kevättä on jo ihan selvästi ilmassa sekä enenevässä määrin myös rinnassa =D
      Olemme mieheni kanssa anopin ainoat lähiomaiset, joten tiiviisti pidämme häneen yhteyttä ja huolehdimme hyvin pitkälti hänen hyvinvoinnistaan. Helpotus oli suuri, kun selvisi, että hän kuntoutuu ja pääsee takaisin kotiin kotihoidon ja meidän apujemme turvin :)
      Onnellisuus tuntuu lisääntyvän päivä päivältä eikä liene epäselvää, että kevään saapumisella on osansa siihen! Ilon läikähdyksiä päiviisi ♥

      Poista
  6. Upeat talvikuvat, näistä aistii kylmyyden!
    Näitkö isokoskeloita? Niitä olisi tarkoitus tulla Langinkoskelle kuvaamaan nyt keväällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon sinulle Vikki! :)
      Enpä tällä kertaa nähnyt niistä vilahdustakaan, mutta olen niitä joskus aiemmin nähnyt. Heti kun näen tai kuulen, että niitä on näillä vesillä nähty, voin laittaa viestiä sinulle :)
      Kuviasi iskokoskeloista olisi kyllä tosi kiva nähdä!

      Poista
  7. Henkeäsalpaavan ihania kuvia! Kylmyys ja kosteus oikein hohkaa kuvista - mutta samalla on pehmeää pastellia ja niin jumalaisen kaunista! Jokainen kuva on aivan mielettömän hieno!

    Toivottavasti Anopin terveydentila kohenee kevään myötä. Mieliala kohenee valon myötä ja sehän on parasta lääkettä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä todella iloissani ja myös hieman hämilläni mietin mitä muuta osaisin sinulle sanoa kuin kiitos! Niin kauniilla sanoilla kehut kuviani, etten meinaa nahoissani pysyä =D
      Itse en ollut ihan tyytyväinen noihin sinisiin hetkiin, kun ovat täällä bloggerissa vielä sinisempiä kuin todellisuudessa ja usva, joka nousi jään ja veden ylle, näytti luonnossa paljon hienommalta.
      Ovathan nuo maisemat kyllä todella kauniita ja siksi niitä kuvailenkin yhä uudelleen ja uudelleen :)

      Toivotaan niin. Ainakin teemme nyt kaikkemme, jotta saisimme hänet jatkossa enemmän kävelemään rollan turvin. Huimaamisen takia liikkuminen on jäänyt todella vähiin, mutta nyt on kuntoutusosastolla jo uskaltanut rollan kanssa tepsutella käytäviä pitkin ihan itsekseen :) Lumet ja jäät kun sulavat, niin yritämme innostaa häntä liikkumaan enemmän myös ulkona. Valo on todellakin parasta lääkettä :)


      Poista
  8. Ihania talvikuvia! Miten onkin, että talvi näyttää niin houkuttelevalta nyt kun on itse lämmössä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annika! Ja hei, tosi kiva kuulla sinustakin pitkästä aikaa! :)
      Kävin kurkkimassa blogissasi, josko olisit sinne laitellut kuulumisianne reissun päältä, mutta blogi olikin poistettu kokonaan.
      Teillä on siellä varmasti ihanan lämmintä ja voit uskoa että se houkuttelisi meikäläistä huomattavasti enemmän kuin tämä loskainen talvi täällä ;)

      Poista
    2. Itse asiassa blogi on edelleen olemassa. Vaihdoin vain blogialustan ja siinä samassa vanhat seuraajat jäivät kiinni vanhaan blogialustaan ja sen rss-feediin. Huomasin tämän vasta vähän aikaa sitten, enkä saanut ongelmaa enää korjattua. Blogi on edelleen osoitteessa www.saaressa.com.

      Lämpöä piisaa, tällä hetkellä ranskankielisellä Martiniquella! Ja totta, en nyt vaihtaisi talveen... Mutta lupaan muistaa tämän talvikaipuun ensi talvena!

      Poista
    3. Hienoa, käyn kurkkaamassa ja kopioin linkin uudelleen! :)
      Hih, muistutan sinua sitten ensi talvena, jos muistisi sattuu pätkimään ;) No ei vaan, nauttikaa olostanne ja elostanne siellä, me täällä kärvistelemme loskan keskellä ja odotamme malttamattomina kevättä =D

      Poista
    4. Joo, saattaa olla, että tarvin vähän muistutusta... ;)

      Poista
  9. Voi maisemat, voi maisemat ♥
    Olet aivan upeasti saanut ikuistettua kuviin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanasti sanottu, kiitos paljon Marika! :)

      Poista
  10. Löysin juuri jonkun mutkan kautta blogisi. Upeita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit tiesi tänne tuuliin ja tyrskyihin, olet lämpimästi tervetullut.
      Kiitos Belladonna! :)

      Poista