keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Uusi vuosi, uusi mahdollisuus!


Vanha Vuosi henkäilee viimeisiä hetkiään, mutta heti kynnyksen takana Uusi Vuosi jo odottelee innokkaana vuoroaan. Haluankin antaa tälle uudelle, tulevalle vuodelle mahdollisuuden olla edeltäjäänsä parempi, joten on siis lupausten aika.
Lupaan yrittää jättää kaikki ikävät asiat taakseni ja tyhjentää mieleni menneistä murheista. Lupaan yrittää nähdä mahdolliset vaikeudet vastoinkäymisten sijaan haasteina ja uusina mahdollisuuksina. Lupaan yrittää stressata vähemmän ja iloita enemmän. Lupaan myös katsoa tarkemmin ja nähdä enemmän.

Kiitos teille ihanille blogiystävilleni kuluneesta vuodesta. Olette tuoneet elämääni valoa ja iloa enemmän kuin ehkä osaatte aavistaakaan 











Turvallista vuodenvaihdetta ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 teille kaikille!

-ansku-


sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kivinen Katariina, osa 2

Tänään olikin kirpsakka pakkanen eikä kuvia tullut kovin montaa otettua, sillä koiruus ei halunnut pysähdellä. Taisi pakkanen nipistellä sen pikkutassuja.
Tässä kuitenkin vielä eilisiä kuvia. Olen aiemminkin laittanut tänne linkkejä Kotkan puistojen sivuille, mutta mikäli uusimpia lukijoita kiinnostaa, niin täältä löytyy lisää tietoa Katariinan meripuistosta, josta nämä kuvat on otettu. Käyn siellä aika usein ulkoiluttamassa niin itseäni, kameraa, kuin koirapoikaakin. Niin ja blogin tämänhetkinen bannerikuvakin on muuten tammikuussa otettu samaisen puiston korkeimmalta kohdalta.
Ensimmäisessä kuvassa näkyy kivien lisäksi hieman niitä eilen mainitsemiani jäähileitä, jotka helisivät kauniisti aaltojen liikkeessä. Pysähtyessäni kuvaamaan ja kuuntelemaan jäiden helinää, alkoi hiljalleen satamaan lunta, eli kameran linssissä ei ole roskia, vaan kuvassa näkyvät hippuset ovat siis lumihiutaleita ;)















Tämä paljonpuhuva katse kertoi, että nyt on aika lopettaa kuvaaminen ja lähteä liikkeelle. Aurinko menikin pilveen ja lunta alkoi pyryttämään sakeammin, joten tyytyväisin mielin lähdimme molemmat tepsuttelemaan takaisin autolle.


Onnen ja ilon hippusia viikkoonne 


lauantai 27. joulukuuta 2014

Kivinen Katariina osa 1

Meri on täällä kotivesillämme edelleen auki ja tänään Katariinan puiston rannassa kuulin sekä aaltojen tuttua loisketta, että pienten jäähileiden helinää. Joutsenia en ilokseni nähnyt, eli oletan niiden tulleen järkiinsä ja lähteneen pakkasta pakoon lämpimämpiin maisemiin. Pikkukoiruus puolestaan innostui nuuskuttamaan lukuisia, ihan rannan tuntumastakin löytämiänsä jänisten jälkiä ;)

Napsin kuvia upean sään, sekä tuttujen ja aina vaan yhtä rakkaiden merimaisemien innoittamana.
En jostain syystä osannut tällä kertaa päättää, mitkä kuvat valitsen, joten laitoin tähän postaukseen pelkkiä pystykuvia ja seuraavassa postauksessa onkin luvassa sitten niitä vaakakuvia :)

Aurinko paistoi pilvien lomasta lähes koko parituntisen kävelykierroksemme ajan ja matalalta loistaessaan se onnistui "polttamaan puhki" useimmat kuvani, kuten monesti ennenkin, huoh. Toki kuvistani löytyy paljon muitakin teknisiä vajavaisuuksia, mutta niistä huolimatta, toivon teidän viihtyvän näiden talvisten merenrantamaisemien parissa. Rakkauteni näihin kivisiin rantoihin ja tänäänkin taas kauniin kultaisena kimmeltävään mereen toivottavasti välittyy kuvistani.

Ellei olisi tuullut niin kylmästi, olisin tuijotellut merelle varmasti vieläkin pidempään, tosin pikkukoiruus olisi voinut siinä kohtaa kyllä hermostua ja pinkaista omille teilleen ;)



















Loppuun vielä kuva uskollisesta kanssakulkijasta, joka jaksaa aina yhtä kärsivällisesti ja kiltisti odottaa, kun vähän väliä pysähtelen kuvaamaan tai muuten vaan ihailemaan maisemia :)


Suureksi ilokseni ja riemukseni huomasin, että arjahanne on liittynyt lukijaksi, tervetuloa!  Siltä varalta, että olen unohtanut toivottaa jonkun toisen, tai ehkä kolmannenkin lähiaikoina lukijaksi liittyneen tervetulleeksi, toivotan teidät kaikki yhteisesti, tässä ja nyt, koko sydämestäni tervetulleiksi mukaan Tuuliin ja Tyrskyihin ♥ 



perjantai 26. joulukuuta 2014

Joulunaikaa jatkuvaa


Rakastan valoa,
sillä se näyttää minulle tien.
Kestän silti pimeyden,
sillä se näyttää minulle tähdet.
-Og Mandino-


Pieni joulukynttilä pöydälläin, 
mulle liekin loistavin lausui näin:
Katso pieni, vähäinen olen vain,
silti suuri tehtävä osanain.
Juhlamieltä, lämpöä säteilen,
tuon mä joulun kotihin jokaisen.
Lapsi, lailla kyntilän, sinäkin,
valon, lämmön luoda voit koteihin.
Elämässä paljon on pimeää,
kaikkialla kaivataan kynttilää.
-Ester Ahokainen-




Kun on kylmää ja pimeää, tämä yksikin kynttilä lämmittää.
Kun tulen tähän vierellesi, kaksinkertainen on kirkkautesi.
Ei enää olekaan pimeää, ja kolme kynttilää enemmän lämmittää.
Näin kirkkaassa kynttilänvalossa, joulu onkin jo melkein talossa.
-Anneli Pikkanen-




Lumi sataa hiljalleen, peittää mustan maan.
Kaikkeen hyvään uudelleen, saa joulu uskomaan.


Toivon joulunaikaasi rauhaa ja hiljaisuutta, sekä tuhansien tähtien valoisuutta.
-Ansku-




sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Kultaa ja kimallusta

Eilen ja vielä tänäänkin saimme nauttia auringonpaisteesta, joten kamerakin pääsi taas mukaan ulkoilemaan. Näistä eilisistä kuvista huomaa todella hyvin miten matalalta aurinko paistoi, vaikka lähdimme lenkille puolen päivän aikoihin! Sanonta "keskellä kirkasta päivää" ei taida oikein sopia tähän vuodenaikaan käytettäväksi ;)
Nämä eivät ehkä ole niitä jouluisimpia kuvia, mutta minusta virtaavan veden pinnassa kimaltavat auringon kultaiset säteet näyttivät kauniilta ja jotenkin juhlavilta. Taitaa joulumieli tehdä taikojaan...

















Näiden vastavalo- ja vastavärikuvien myötä haluan toivottaa kaikille juhlallista viimeistä adventtisunnuntaita.



perjantai 19. joulukuuta 2014

Jennin joulukoti

Ei ihan heti uskoisi, että pimein vuodenaika alkaa olla kohtapuoliin takana, mutta näin se vaan on! Joulukin on jo kohta ovella, joten asiathan ovat tosi hyvällä mallilla. Tämä syksy on yllättäen kulunut todella nopeasti, vaikka joka kerta veneen nostohetkellä minusta tuntuukin, etten millään kestä edessä olevaa pitkää ja masentavaa kaamosta. Kohta se on kuitenkin kestetty, jälleen kerran. Jeee! :)

Lupasin jo tuossa aiemmin syksyllä laittaa lisää kuvia esikoistyttäreni Jennin ja hänen poikaystävänsä kauniista kodista. Itse pidän heidän kodistaan hyvin paljon, sillä siellä vallitsee mielestäni todella lämmin tunnelma. Ison, hirsiseinäisen tuvan nurkassa lämpöä huokuva, kodikkaasti ritisevä puuhella ja ikkunasta näkyvä idyllinen pihapiiri, luovat yhdessä pysähtyneen, rauhallisen ja hyvin levollisen tunnelman. Noiden hirsiseinien sisäpuolella sitä helposti unohtaa olevansa etelä-suomessa ja pienen kaupungin keskustan tuntumassa. Jos tupakeittiössä vielä raksuttaisi kovaääninen seinäkello, niin "mummolafiilis" olisi täydellinen. Vävypoikakokelaani ei taida sinne sellaista haluta, mutta Jennistä en menisi ihan takuuseen ;)

Kävin viime viikolla kuvailemassa tätä jouluista kotia, mutta ikävä kyllä, kuvat ovat joko alivalottuneita, epätarkkoja tai ihan oudon sävyisiä? Tai jopa kaikkea tätä! Hämärässä kuvaaminen vaatii vielä rutkasti harjoittelua...
Tässä kuitenkin muutama otos, joista toivottavasti välittyy kodin lämmin ja kodikas tunnelma.

Korkeista ja kauniista ikkunoista tulvii sisälle runsaasti valoa, ainakin keväisin ja kesäisin ;)


Kuten huomata saattaa, Jenni rakastaa kynttilöitä ja valoisuutta.






Ihana puuhella........sekä kaksi joululahjapakettia, joissa ei ollut saajan nimeä, vielä ;)






Tupakeittiössä ja eteisessä on jätetty esiin vanhat, kauniit hirsiseinät.


Tätä kuvaa Jenni havitteli itselleen jo pikkutyttönä ja sai sen tupaantuliaislahjaksi vanhemmiltani.




Makuuhuoneen sängyltä löytyi kaksi nallea sekä monta ihanaa tyynyä.


Tässä kodin pienin ja suloisin asukas: Kääpiöluppakorvakani "Muru" 


Kaiken kiireen ja joulun valmistelupuuhien keskellä on hyvä malttaa myös levätä. Joskus pikku päikkäritkin voivat olla tarpeen. Iloista ja levollista joulun odotusta ♥