sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Monimuotoiset maisemat

Vauhdilla vierähti taas tämäkin viikko, jonka pääosassa oli mikäs muukaan kuin opiskelu. Parityönä tekemämme opinnäytetyö edistyy hyvää vauhtia ja tämän vuoden viimeinen tentti on edessä ensi keskiviikkona, joten fiilikset alkavat pikkuhiljaa kavuta korkeammalle. Joululomakin lähestyy päivä päivältä, joten opiskelurintamalla kaikki näyttää olevan oikein hyvällä mallilla.

Eilen sai maa jälleen hennon lumipeitteen ylleen ja tänään me saimme nauttia pitkästä aikaa myös auringon paisteesta. Kovin kauaa tätä ihanuutta ei kestänyt, mutta sitäkin enemmän siitä iloitsimme.

Tänään oli vuorossa kävely kauniissa, laskevan auringon kultaamissa metsä- ja peltomaisemissa. Huomasin ajattelevani, miten onnekkaita olemmekaan kun ympäriltämme löytyy näin monimuotoisia ulkoilumaastoja sekä maisemia. Elämä täällä meren, Kymijoen ja näiden maalaismaisemien keskellä on kieltämättä kyllä melkoisen mukavaa.













Nyt sytytän muutaman kynttilän ja toivotan teille kaikille rauhallista ja rentouttavaa adventti-iltaa.


sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Metsää ja merenrantaa

Perjantaina oli pienten pikkujoulukemujen aika ja kuin tilauksesta, alkoi alkuillasta satamaan lunta. Ensilumi on aina yhtä virkistävä kokemus ja valaisee paitsi mieltä, myös maisemaa. Neljän pirtsakan naisen voimin vietimmekin varsin vauhdikkaan ja virkistävän illan. Kiitos vielä teille ihanat ystävät 

Eilen teimme metsäkävelyn lähimetsässämme ja tänään taas suuntasimme askeleemme meren rannalle, missä kiersimme luontopolun. Vaikka meiltä ei ole kuin n. 6 km matkaa meren rantaan, niin lumen määrässä huomasi heti eron. Rantakallioilla ei ollut juurikaan lunta ja vesi oli edelleen tosi alhaalla, joten pääsimme kulkemaan rantoja pitkin hyppelemällä kiveltä toiselle. Ihan kuin veneilykaudella konsanaan :) Oli myös täysin tyyntä ja ihanan hiljaista... ja noita sieluni maisemia olisin voinut katsella vaikka kuinka pitkään.

Kotipihammekin muuttui lumipeitteen ansiosta kertaheitolla kauniimmaksi ja koiruus pääsi vihdoin tekemään "lumienkeleitä" ;)
























Seesteistä sunnuntai-iltaa sekä alkavaa viikkoa!


maanantai 17. marraskuuta 2014

Suo siellä synttärit täällä

Huh helpotusta, maanantaipäivä ja lääkehoidon tentti takanapäin! Tämä kuluva viikko ei ainakaan tule olemaan yksitoikkoinen, sillä ohjelmassa on mm. opinnäytetyön tekemistä parini kanssa, opintokäynti koko luokan kanssa eräässä hoito- ja kuntoutuskeskuksessa sekä tietenkin pari ihan tavallistakin koulupäivää.
Aika kuluu kuin siivillä ja se tuli taas kerran todettua viimeksi lauantaina, jolloin juhlimme esikoiseni kauniissa kodissa hänen 22-vuotissyntymäpäiviään. Hämmästelen vieläkin, miten ihmeessä minulla voi olla noin "vanha" tytär? Itse kun olen vielä niin "nuori" ;)






Eilen teimme reippaan parin tunnin kävelykierroksen lähimetsässä ja ensimmäiseksi suuntasimme Suurirahkan n. 40 ha käsittävälle suoalueelle. Upottavassa maastossa tarpoessa tuli hiki, mutta osan kierroksesta pääsimme tepastelemaan pitkospuilla ja heti muuttui kulku huomattavasti kevyemmäksi.
Kierrokseen kuului myös kallioisempaa ja kivisempää maastoa, mutta polkuja pitkin oli helppo kulkea. Näillä metsälenkeillä nautin eniten vehreistä maisemista, raikkaasta ilmasta sekä hiljaisuudesta ja rauhasta. Pikkulintujen laulua olisimme kuunnelleet mieluusti enemmänkin, mutta saimme tyytyä kuulemaan vain korpin tutuksi tullutta lentoääntä korp-korp-korp, sen kaarrellessa korkealla yläpuolellamme.













Metsää silmänkantamattomiin.


Pikkukoiruudella vasta tosi hauskaa olikin, sillä se löysi monta ihanaa kuralammikkoa, joissa jokaisessa kävi riemuissaan rypemässä. Sen ilme ei ehkä olisi ollut niin iloinen, jos se olisi tiennyt että kotona odottaa suihku + föönaus ja harjausoperaatio :)


 Ulkoilun iloa ja hyvää mieltä kaamoksen keskelle!

 T. Ansku & kurapöksykoiruus


PS. Uusille lukijoille lämmin tervetulotoivotus tuuliin ja tyrskyihin 


keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Pirteästi pimeyttä päin

Otsikko on lainattu suoraan eräältä ihanalta lukijaltani, jolta olen tämän kyseisen kannustuksen lisäksi saanut kuulla lukuisia muitakin viisauksia. Kiitos sinulle "kiiruspakolainen" ja kiitos teille kaikille muillekin! Kiitos että olette siellä ja kuljette kanssani näissä elämän tuulissa ja tyrskyissä ♥ 

Itselleni tuo otsikko merkitsee tällä hetkellä tavoitteellista olotilaa, sillä totuus on kyllä ihan toinen. En edes löydä vertauskuvaa sille nuutuneelle ja nuhjaantuneelle minälleni, joka aamuisin tahtoisi vaan vetää peiton korvilleen ja jatkaa nukkumista vähintään joululomaan saakka.
Opiskelumotivaatio on kyllä korkealla, mutta jostain syystä olo on aika vetämätön. Kai se on tämä pimeys, ainakin osittain. Toisaalta, nyt on 1v ja 4kk lähes tauotonta koulunkäyntiä takana, joten saattaahan tiivis opiskelutahtikin tässä vaiheessa jo hieman uuvuttaa. Onneksi enää reilu kuukausi jäljellä ja sitten koittaa kauan kaivattu joululoma ja itse Joulu! Tuskin maltan odottaa.

En ole viime viikkoina ehtinyt edes lukemaan läheskään kaikkia suosikkiblogieni postauksia, saati kommentoimaan niitä. Joko te bloggarit olette tosi ripeitä ja reippaita tai sitten minä ihan oikeasti käyn todella hitaalla ;)

Viikonloppuna ehdimme sentään tehdä pienimuotoisen sukulaiskierroksen, jonka päätteeksi oli ohjelmassa isänpäivälounas vanhempieni luona Lahdessa. Siellä olikin satanut lunta ja maisema näytti ihanan valoisalta ja puhtaalta. Pikkukoiruuskin innostui lumen näkemisestä niin, ettei meinannut malttaa tulla sisätiloihin ollenkaan. Lopulta ruoan herkullinen tuoksu sai sen rientämään ovenraosta sisälle ja parkkeeraamaan itsensä uunin eteen. Paistivahtina olo kannatti, kuten aina ;)

Tässäpä nyt ensin kuitenkin muutama kuva lauantailta, jolloin kävimme pienellä pikavisiitillä mm. Katajanokalla.











Ja tässä sitten vielä muutama kuva vanhempieni kodista, jossa ei näkynyt jouluisia juttuja, ainakaan kovin montaa ;)










Toiveikkaana odottelen pakkasta ja lumisadetta myös tänne etelärannikolle. Pikkukoiruuskin haluaisi ihan varmasti jo päästä tekemään lumienkeleitä ;)


Orvokki ja Vedenneito, olette lämpimästi tervetulleet mukaan Tuuliin ja Tyrskyihin!


sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Inspiraatiohaaste


Sain inspiraatiohaasteen Haaveena hyvä kuva -blogin Katinkalta. Lämmin kiitokseni sinulle Katinka todella kauniista ja imartelevista sanoistasi! Iloisena ja ylpeänä otan haasteen vastaan ja esittelen kolme kiinnostavaa blogia.
Olen oikeastaan vasta veneilyharrastuksen sekä varsinkin tämän blogini myötä alkanut ihan tosissaan kiinnostumaan valokuvaamisesta, joten olen ihan aloittelija, mutta todella innokas sellainen ;) On ollut hienoa löytää toinen toistaan upeampia bloggaajia, joiden kuvat ja tarinat tempaavat mukaansa kerta toisensa jälkeen sekä tuottavat lukijalleen paljon hyvää mieltä, iloa ja inspiraatiota!

Hirmuisen vaikeaa valita vain kolme näistä kaikista lukemistani upeista blogeista, (ja jotka eivät jo tähän mennessä olisi tätä haastetta saaneet) mutta tässä pitkän jahkailuni ja pähkäilyni tulokset lyhyiden perustelujen kera:

Purjeen viemää -blogista löytyy lukematon määrä upeita kuvia, joista itseäni eniten ihastuttavat luontokuvat. Ne puhuttelevat minua erityisesti herkkyydellään ja kauneudellaan. Voisin tapetoida niillä vaikka kokonaisen seinän!

Raikas, tyylikäs, värikäs ja moniulotteinen Tuulian tarinoita -blogi on kuin virkistävä tuulahdus helteisenä kesäpäivänä. Ihastuttava tuttavuus, aivan kuten blogin takaa löytyvä Tuuliakin!

Villa Idur -blogi kertoo mm. saaristosta, merestä ja vanhan kalastajatilan entisöinnistä, joten tarjolla on rutkasti inspiroivaa ja mielenkiintoista tarinaa sekä kauniita kuvia!

Otattehan ihailuni vastaan kannustimena, ellette halua jatkaa tätä haastetta eteenpäin.

Iloisin ja inspiroitunein mielin
Ansku :)


sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Hitaasti hissutellen

Eilen peittelimme paatin talviunilleen aurinkoisessa, pariasteisessa pakkaskelissä. Vanhempani tulivat jälleen apuun ja nelistään saimmekin urakan tehtyä lähes kokonaan yhden päivän aikana. Kiitos vielä kerran! Tälle päivälle on luvattu vesisadetta ja 14-18 m/sek puhaltavia tuulia, joten uusi pressuviritelmä joutuukin heti kovalle koetukselle ;)

Nyt meillä onkin hetki aikaa hengähtää ja hiljentyä viettämään vuoden pimeintä ja rauhallisinta aikaa. Eilen iltasella, heti hämärän tultua, sytytin pihalyhdyt sekä sisätiloihin lukuisia kynttilöitä ja tuikkuja. Niiden lempeässä valossa vietin hiljaisen hetken muistellen edesmenneitä rakkaitani.

Tässä rauhassa ja hiljaisuudessa ehdin myös pohtia mitä työttömyyden ja osa-aikatöiden myötä tapahtunut hidastaminen on merkinnyt viime vuosina minulle. Hitaampi elämäni on sisältänyt:
Vähemmän työtä, vähemmän rahaa, vähemmän hankintoja, mutta myös paljon enemmän aikaa, joka on mahdollistanut mm. hiljentymisen, oman itsensä sekä toisten ihmisten kuuntelemisen ja huomioimisen, tietoisen läsnäolon, hetkeen tarttumisen, elämisen tässä ja nyt. Lisäksi olen oppinut nauttimaan entistä enemmän pienistäkin asioista sekä myös vaatimattomuudesta ja rentoudesta. Olen vihdoin onnistunut saavuttamaan tasapainoisen olotilan ja mielenrauhan.

Siinä ne ensimmäisenä mieleeni tulleet (tärkeimmät) asiat ja huomasin hieman yllättäen, että tämä listahan koostuu pelkästään positiivisista asioista. Toki töiden ja rahan puute on aiheuttanut ajoittain suurtakin stressiä sekä turhautumista ja tulee jatkossakin niin tekemään, mutta kun en näille asioille mitään mahda, pyrin keskittymään lisääntyneen ajan tuomiin mahdollisuuksiin. Opiskelu on paras esimerkki saamastani mahdollisuudesta ja ehkäpä uuden ammatin myötä tähän hitaaseen elämääni tulee taas enemmän vauhtia ;)









Marraskuinen meri on tummanpuhuva ja jäätävän kylmä, mutta myös todella kaunis! Kaikilla asioilla on yleensä kaksi puolta ja meillä jokaisella on vapaus valita niistä se toinen. Kumman sinä valitset?