maanantai 11. elokuuta 2014

Ampiaisia ja aggressioita

Viime viikkojen yhtenä puheenaiheena ovat olleet aggressiiviset ampiaiset. Mekin olemme huomanneet niiden pyrkivän sankoin joukoin sisälle kotiin sekä myös veneeseen. Luin jostain lehdestä, että heti alkusyksystä (kauheaa, onko nyt siis jo syksy?!) ampiaisyhdyskunnat hajoavat, jolloin pesän puolustuksesta työttömiksi ja kodittomiksi jääneet työläisampiaiset alkavat käyttäytymään aggressiivisesti.
Jostain kumman syystä minulle tuli heti mieleen Eppujen hittikappale Tuhansien murheellisten laulujen maa ja sen surullisen kuuluisat sanat: Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe. Niinpä niin, stressaa ja turhauttaa se työttömyys ja kodittomuus ampiaisiakin joten, miksei siis meitä tämän juoma- ei kun siis luomakunnan kruunujakin? Kaikkea sitä meikäläinen päässään (eikä edes päissään) pähkäileekin ;)
Onneksi kuitenkin useimmilla meistä on huomattavasti parempiakin keinoja stressin purkamiseen kuin humalahakuinen juominen. Minäkin löysin mielenrauhan jälleen kerran meren ääreltä, keskeltä kaunista saaristoamme, jota pitkään jatkuneet helteet ja kuivuus olivat paikoitellen värittäneet jo syksyisiin sävyihin.


























Ihanaa, juuri nyt se kauan kaivattu sade ropistelee kotoisasti kattoon ja ilma alkaa mukavasti raikastumaan. Nyt onkin hyvä hetki kömpiä nukkumaan kipparin kainaloon. Virkistäviä ja sateen raikastamia yöunia kaikille!

14 kommenttia:

  1. Ampiaisista mekin tänään keskustelimme, kun kahvila Tuulisolmun terassilla syötiin rahkapullat. Ampiaiset pörräsivät ympärillä, niillekin olisi pullan rahkat maistuneet. On muuten saariston parhaat rahkapullat Rymättylän Tuulisolmussa :)
    Me vietimme viikon Helsingin humussa ja oli kiva saapua viikonlopuksi saaristoon. Sieltä se mielenrauha kumpuaa.
    Kiitos mukavasta kirjoituksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki makea tuntuu amppareille nyt maistuvan, myös alkoholipitoiset juomat.
      Kiitos vinkistä, täytyy joskus poiketa rahkapullille Rymättylän Tuulisolmuun :)
      Kaupungin hulinassa on kiva välillä viihtyä, mutta paras paikka rauhoittumiseen löytyy ilman muuta saariston sydämestä. Kiitos itsellesi Tuulia ja mukavaa viikkoa! :)

      Poista
  2. Voi kiitos. Nyt nukkumaan. Hyvää viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle NJ! :)

      Poista
    2. Kauniit, rauhoittavat kuvat, kiitos niistä! Ampiaisia riittää täällä Sauvon suunnallakin riittämiin...

      Poista
    3. Kiitos kovasti itsellesi! :) Tämä pitkään jatkunut helle on lisännyt ampiaisten määrää ja vaihtolämpöisinä ne tietenkin pörräävät sitä vilkkaammin mitä kuumempi on. Kuulaita, kirpeitä ja kauniita syyspäiviä odotellessa ;)

      Poista
  3. ihana kuvasarja!

    Amppareita pyörii meilläkin, mutta eivät onneksi ole ärtyneitä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! :) Nämä meikäläisten kohtaamat työttömät duunariampparit ovat kyllä olleet melko ärripurreja, mutta olemme ainakin tähän asti onnistuneet välttymään niiden pistoksilta.

      Poista
  4. Kovasti söpöä lukea noin ymmärtäväinen näkökulma ampiaisten tiimoilta, makeasta viinasta nekin epätoivoissaan koittavat hakea hetken apua elämäänsä epätoivoon. Mutta nyt riittää hempeily, kohta ollaan perustamassa ruokaloita myös paarmoille ja hyttysille - tosin niihinkin saattaisi tänään uutisoidun viiltely innostuksen aikana löytyä itsensä kiduttajia. Todella ikävä ilmiö. Mutta nyt positiivisempiin aiheisiin!

    Vietimme viime viikon Saimaalla purjehtien, ehkäpä kesäisin 8 vuorokautta kautta aikojen. Sadevaatteita ei käytetty kertaakaan, ja muutoinkin vaatteet oli pääosin tarpeettomat. Yhden ampparin piston sain varpaaseen, astuin veneessä sen raukan päälle. Tuon yhden yksilön muistuttamana vältimme monien muiden ampiaisten (ja varpaiden) saman kohtalon, jostain syystä istumalaatikon pohjaritilä kiinnosti niitä erittäin kovasti muutaman päivän ajan.

    Emme varsinaisesti olleet matkalla mihinkään, poikkesimme eteläisen Saimaan itäisimmässä kolkassa Ruokolahdella, ja sieltä nousimme Luonterin latvavesille. Vietimme vain yhden yön saaressa, jossa olemme joskus ennenkin käyneet, kaikki muut yöpymispaikat olivat meille täysin uusia. 25 vuoden kesälomat ja -viikonloput ei riitä siis alkuunkaan kiertämään kaikkia paikkoja Saimaalla. Luonteri teki erämaatunnelmallaan jälleen kerran suuren vaikutuksen. Erämaa vaikutelmaa lisää myös se, että veneitä siellä oli todella vähän. Purjehtijoiden vähyyden tavallaan ymmärtää, onneksi matalin silta sinne oli riittävän korkealla meille, vain antenni taipui sillan alituksessa. Ehkä laitureiden ja sähkön puute on yksi veneitä vähentävä tekijä Luonterilla. Ihan hyvä juttu.

    Värikästä syksyä Sinulle Ansku toivotellen:

    - Kiiruspakolainen -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, ymmärtäväisyyteni oli kyllä kaukana, kun viikonlopun aikana läiskin kärpäslätkällä lukuisia ampiaisia hengiltä. Olihan minun turvattava oma ja pikkukoiran terveys, yliherkkiä kun ollaan ;)
      Saimaan reissunne kuulostaa hienolta! Erämaatunnelma kolahtaa kyllä meikäläiseen, joten kiitos taas sinulle hyvästä vinkistä. Luonteri on nyt lisätty tulevien Saimaa-kohteiden listaan. Aivan mahtava kuulla, että hienoja kohteita siellä riittää, jopa siinä määrin, ettei tämän elämän aikana niihin ehdi ainakaan meikäläinen kyllästyä. Olemme vuorotellen lomailleet merellä ja Saimaalla kesästä 2010 alkaen, joten ensi kesänä on taas Saimaan vuoro, huolimatta siitä, että tämän kesän lomani oli vain 11 päivän mittainen, enkä ehtinyt montaa uutta paikkaa Turun saaristossa näkemään. Noh, seuraavana kesänä sitten.
      Kiitos! Toivotan sinulle kaunista, kuulasta ja kivan kirpeää syksyä!

      Poista
  5. OIkeastaan tykkään ihan kaikista vuodenajoista. Tärkeintähän on, että ON ne vuodenajat eikä vain sellaista sateensekaista floskamössöä kuukaudesta toiseen. Kunnon syksy on kuulas, kirpeä ja raikas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu. Olen postannutkin eri vuodenajoista ja siitä miten nautin jokaisesta todella paljon, mutta...
      kuten sinäkin totesit, tärkeintä on, että ne vuodenajat OVAT ja erottuvat toisistaan :)

      Poista
  6. Ampiaisista saimme nauttia kylliksemme mekin viime viikonloppuna kun olimme merellä. Niitä oli riittävästi =D. Ja olen huomannut ihan saman, että alkaa näyttämään syksyltä, kun puut tiputtavat lehtiään ihan kuivuuttaan. Joten olin tänäaamuna ihan onnesta sekaisin kun satoi vettä. Luonto oli todella sen tarpeessa, että ihan itsellekin tuli hyvä mieli. Kyllä se syksykin sieltä tulee mutta sen myötä tulee kaikki ihanat syksyjutut, ruska, kynttilät, villasuka, punaviini (jota meni kyllä alas ihan sujuvasti kesälläkin) =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, riittävästi on amppareita pörrännyt ympärillä viime aikoina. Muita pörrääjiä ei sitten olekaan näkynyt, ellei miestäni lasketa, hehheh! ;)
      Täälläkin satoi viime yönä ja vielä tänä aamunakin vettä oikein roppakaupalla. Tosi tarpeeseen tuli kyllä jokaikinen pisara. Kyllähän syksyssäkin on omat hyvät puolensa, kunhan vettä ei sada kaatamalla jouluun asti ;)
      Heh, kynttilöitä olen jo varannut veneeseen valmiiksi, kuten myös villasukkia ja "vakiovarusteisiin" kuuluvan punaviinin lisäksi taitaa keväällä hankitusta rommipullosta löytyä tujaukset vielä pariin kuumaan totilasilliseen. Sellaisia nautimme viimeksi kesäkuun lomareissulla, räntäsateen vihmoessa ulkopuolella =D

      Poista