sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Paratiisisaaren pauloissa

Tänään on luvassa paljon tekstiä ja kuvia sitäkin enemmän, joten koittakaa kestää hyvät ystävät.
Perjantaina nukuin yövuoron jälkeen koko viikon aikana kertyneitä univelkoja pois ja väsymyksen väistyessä myös mieliala kohosi taas normaalille tasolle. Veneen keulaan istumaan päästessäni ja eteenpäin ulapalle katsoessani tunsin kaikkien huolien sekä stressin jäävän kauas taakseni.
Matkamme määränpäänä oli tällä kertaa upea Ulko-Tammion saari, missä linnunlaulua, vehreää luontoa ja vaihtelevia maisemia riittää. Olemme oikeassa paratiisissa, totesi eräs rouva eilen polulla meitä vastaan kävellessään ja hänen kanssaan ei voi muuta kuin olla täysin samaa mieltä. Käärmeitäkin tästä paratiisista löytyy, mekin näimme niitä monia kymmeniä. Ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia ja rauhoitettuja rantakäärmeitä, kuten täydellisessä paratiisissa kuuluukin olla :)

Alkuun jälleen kivikkoisia rantoja eri vuorokauden aikoina kuvattuna.












Lisäksemme kallioilla oli muitakin auringonpalvojia, mutta tilaa oli riittävästi meille kaikille, vaikkakin kuvan kaveri tekikin kyllä sihinällään ja koko olemuksellaan harvinaisen selväksi, etten ollut tervetullut kyseiseen kallionkoloon ;)






Näköalat korkeilta kallioilta olivat huikean hienot. Jäätävän kylmä vesi oli ainoa asia, joka palautti helteisessä säässä mieleemme sen tosiasian, että olemme todellakin kotisuomessa ja nyt on todellakin vasta toukokuu. 






Osallistuimme usean muun venekunnan kanssa siivoustalkoisiin ja saimme kahdestaan jo parissa tunnissa kerättyä ison jätesäkin täyteen kaikenlaista roinaa saaren idänpuoleiselta rannalta. Eniten säkistä taisi löytyä pulloja, niin lasisia kuin muovisia sekä olut- ja siideritölkkejä. Melkoisen jätesaaliin sai koko talkooporukka kasaan ja nyt tämä kaunis paratiisisaari on siistimpi taas jonkin aikaa.






Loppuun vielä rakastamiani ilta-aurinkokuvia.








Auringon laskiessa miehet palaavat verkoilta uskollisen kaverin odottaessa kiltisti laiturilla.


Nyt minunkin puolestani hyvää yötä, kauniita unia ja oman kullan kuvia.

-ansku-

12 kommenttia:

  1. Oi auringonlaskut ja rantakivikot - niisä silmä ja sielu lepää. Hienon rantakäärmekuvankin olit onnistunut nappamaan!

    Niin ja hyvää yötä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä kanssasi. Saariston lumoa parhaimmillaan. Hih, tämä kaveri oli nimensä mukaisesti käärmeissään kun kameran kanssa änkeydyin niin lähelle ;) Kiitos, kyllä nyt uni maistuukin :)

      Poista
  2. Uskomattoman kaunista!

    Ihana kun keräsitte roskia pois. Niin surullisena saa katsella roskan määrää luonnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osallistuimme Euroopan kansallispuistopäivänä rantojen siivoustalkoisiin. Metsähallituksen sivuilta kohdasta tiedotteet 2014, löytyy enemmänkin tietoa aiheesta :) Retkeillään roskattomasti -pitäisi olla jokaiselle itsestäänselvyys.

      Poista
  3. Herran jestas mitä kuvia! Kaikki olivat todella upeita mutta tuo toiseksi viimeinen auringonlasku... sydän jätti pari lyöntiä väliin, niin henkeä salpaava se oli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Katinka, kaunis kiitos sinulle! Nyt onkin hyvä mennä nukkumaan suu korviin asti hymyssä. Näen taatusti taivaallisen ihania unia :)

      Poista
  4. Ihania auringonlaskukuvia!
    Noihin pauloihin voisin itsekin jäädä :)
    Aion ottaa tilaisuudesta vaarin ja nauttia näistä maisemista ennen poismuuttoa. Odottelen taas niitä lämpimiä päiviä ja aurinkoa.
    Kyllä uni on niin tärkeää. Itse en pysty juuri siksi tekemään yövuoroja, elimistöni menee täysin sekaisin.
    Onneksi löytyy aina halukkaita yövuoroihin. Miten itse jaksoit?
    Toivon lisää nautinnollisia purjehduskelejä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tuo saari on yksi kauneimmista näillä vesillä! En olisi halunnut lähteä sieltä pois ollenkaan. Muutat siis merenrantamaisemista toisenlaisiin, mutta toivon mukaan mieluisiin maisemiin. Suomessa kaunista luontoa onneksi riittää.
      Hyvä ja riittävä yöuni on todellakin tärkeää. Epäilin jo etukäteen miten kaltaiseni unikeon käy näiden vuorojen vaihtelujen kanssa.
      Olen syksystä asti kärsinyt eriasteisista univaikeuksista ja välillä olen jo ajatellut että päässäni on vikaa vähän enemmänkin, kun mielialat ovat vaihdelleet laidasta laitaan ;) Ajan myötä olen huomannut mielialojeni olevan suoraan kytköksissä hyviin/huonoihin yöuniin.
      Taidan pysytellä erossa yövuoroista, niin paljon kuin se vaan on mahdollista :)
      Aurinkoa ja lämpöä täälläkin odotellaan, mutta nyt on laitettava sateen ja tuulen kestävää vaatetta ylle ja lähdettävä kävelylle koiruuden kanssa. Mukavaa loppuviikkoa sinulle! :)

      Poista
  5. Upeita kallioita ja keväisen valon tuomaa tunnelmaa, meren kalliot on aina niin "juhlavan jykeviä", periksiantamattomuuden perikuvia. Sinulla on ihmeellinen taito päästä näkemään harvinaisia luontomme eläviä, itse olen onnistunut näkemään Saimaan saarissa vain vilaukselta kyyn.

    Me onnistuimme viettämään helteisen viikon Saimaan paratiisisaarissamme, ilman käärmeitä - ja joskus jopa ilman viikunanlehtiä. Vesi oli jo monin paikoin mukavan uimalämmintä, kalliot kuumia ja tuuli lempeää. Palaa kesä pian, juhlistamaan lakkiaisia ja ...

    - Kiiruspakolainen -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Taidat viitata viime kesäiseen tapaamiseemme uhanalaisen Saimaannorpan kanssa. Se olikin oikea onnenpotku ja tosi hieno sellainen.
      Ulko-Tammiossa on sensijaan rantakäärmeitä niin paljon, että suurempi ihme on, ellei yhtään onnistu näkemään ;)
      Voi miten ihanalta kuulostaa tuo Saimaan lomaviikkonne! Siellä oli varmasti vielä rauhallista kun sesonki alkaa yleensä vasta juhannuksesta. Pääsitte jo uimaankin ja vieläpä toukokuussa, aivan täydellistä! :)
      Sadetta on nyt saatu ja koleaa, kosteaa keliä ihan riittävästi. Kesäkelit toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi takaisin...
      Mukavaa loppuviikkoa sinulle sekä onnea, iloa ja auringonvaloa lakkiaisiin, ihan jokaiselle juhlijalle! :)

      Poista
  6. Voi apua kuinka ihania kuvia!! Koko postauksessa! Loppukuvat olivat ihan huippuja sulostuttaen ilta-auringon kanssa. Yövuorot ovat kyllä rankkoja. Mielialassa on selkeesti muutoksia ja palautuminen ei tapahdu yhden nukkupäivän jälkeen. Viimekesänä lähdin veneilemään suoraan yövuorosta. Nukuin keulapiikissä luukku auki. Kesäpilvet lipuivat sinitaivaalla. Vesi liplatti keulaan. Kesätuuli hiveli välillä kasvoja. Se muisto sulostuttaa vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Hieman jo osasinkin aavistaa että unirytmin vaihtelut ja pätkäunet saattavat sekoittaa kaltaiseni unikeon päätä entisestään ;) Yritän siis jatkossa vältellä yövuoroja, siitäkin huolimatta että tuo muistosi aamulähdöstä ja keulapiikissä nukkumisesta kuulostaa todella ihanalta! Saatankin testata sitä vielä tänä kesänä :)

      Poista