keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Tuulesta temmattua

Viime lauantaina lähdin tosiaankin stressiä lievittämään ja happea haukkaamaan  meren rantaan ja tällä kertaa tuulivoimapuistoon. Siellä tuulimyllyt Ilmari ja Ilona ovat seisseet vuodesta 1999 alkaen vieretysten vahtimassa Kotkan merialuetta. Heidän yhteinen tarinansa päättyi viime vuonna, kun Ilona purettiin uusien myllyjen tieltä. Ilmari joutuikin hoitamaan vahtihommat pitkään ihan yksin. Viime vuoden lopulla, muistaakseni joulukuussa, käynnistettiin Ilmarin uudet, energiantuotannoltaan neljä kertaa tehokkaammat ja huomattavasti kookkaammat kaverit. Nämä kaksi uutta myllyä ovat Ilmaria n. 40 metriä korkeammat eli kokonaiskorkeus on 143 metriä. Siipien pituuskin on lähes kaksinkertainen eli roottorin halkaisija on yhteensä 92 metriä. Nimiä ei näillä uusilla myllyillä vielä toistaiseksi ainakaan ole, mutta minulla olisi mielessä muutamia tosi kivoja vaihtoehtoja, mikäli nimikilpailu järjestetään ;)
En tiedä mikä tilanne on tällä hetkellä, mutta jossain vaiheessa ainakin oli tarkoitus, että Ilmari ja Ilona otettaisiin paikallisten oppilaitosten tuulivoima-asentajakoulutuksen opetuskäyttöön. 
Sen voin sanoa, että lauantainen puuskissa myrskylukemiin yltänyt tuuli tuntui siellä tuulivoimapuistossa todella hurjalta. Melkoisen hurja oli myös se ääni, mikä niistä myllyistä lähti. Itseni kannalta parasta oli se, että pääni tuulettui erittäin tehokkaasti ja stressi helpotti kummasti :)

Minulla meinasi niskat niksahtaa kuvaillessani näitä kahta uusinta jättiläistä, mutta ihan ensimmäisenä kuvia luontopolun alkumetreiltä. 
Ensin rantakivikkoa, missä pikkukoiruuden kanssa istuimme jonkin aikaa ja nautimme auringon lämmöstä ja lintujen laulusta. 


Venevaja ja muutama vene pressujen alla.....


...sekä yksi vähän innokkaampi tapaus ;)


Tässä ne jättiläiset nyt ovat! Puut näyttävät todella pieniltä, kuten taaempana yksin seisoskeleva Ilmarikin.



Jatkoimme luontopolkua eteenpäin kohti myllyjä ja kokoajan tuuli voimistui, mutta minulla oli toppatakki ja tuulenpitävät, vuorelliset housut jalassa sekä päässä pipo ja huppu! Arvatkaapa oliko alkumatkasta hiki? =D Tuonne myllyjen juurelle ja niemen kärkeen päästyämme, ei ollut enää hikoilusta tietoakaan. Niin ja mikä parasta, tarkenin erinomaisen hyvin jäämään useaan otteeseen matkan varrelle seisoskelemaan ja ihailemaan maisemia sekä tietenkin kuvaamaan!




Nyt aletaan jo pikkuhiljaa lähestymään myllyjä...




Välillä piti kuitenkin käydä kurkkimassa miltä jää näyttää ja aika vetiseltähän tuo jo näytti, jipii! :)




Tässä vielä viimeinen kuva toisesta uudesta myllystä. Se näyttää tässä kuvassa jotenkin pieneltä ja matalalta, mutta luonnossa näytti ja kuulosti kyllä tosi vaikuttavalta. 


Loppuun kuvia niemen kärjestä ja paluumatkan varrelta.










Tämänpäiväinen anatomian ja fysiologian tentti on nyt takana ja päätin palkinnoksi pitää vapaaillan kaikista koulujutuista. Ensi tiistaina on seuraava koitos, joten viikonloppu menee joka tapauksessa enempi vähempi nenä kiinni kirjassa. Nautitaan keväisen lämpimistä ja aurinkoisista keleistä nyt niin paljon kuin mahdollista ja pidetään stressitilat loitolla :) 

12 kommenttia:

  1. Mielettömän kauniit kuvat ♥
    Upeasti sait tuon auringon vastavaloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kovasti ♥ Viimeinen kuva onkin minun ehdoton suosikki näistä kuvista :)

      Poista
  2. Ulkoilu on kyllä paras stressinpoistaja. Toivottavasti saat rentouduttua välillä ja sitten olet taas iskussa seuraavia koitoksia varten! Upeat kuvat, itse en ole ehtinyt lainkaan ulos kuvailemaan kauniita kevätkelejä, mutta tässähän ne näkymät tarjoillaan tarjottimella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Tulin juuri äsken koiran kanssa reippaalta tunnin hikilenkiltä ja loppuillan rentoudun suihkunraikkaana sohvannurkassa. Välillä on pakko lepuuttaa aivoja, muuten kuormittuvat poloiset liikaa ;) Kiitos Pilvi, aurinkoiset merimaisemat ovat niitä parhaimpia. Pakkasta ja lunta lupailevat mokomat lauantaiksi, mutta ei anneta sen haitata :)

      Poista
  3. Aaah, mitä kuvia! Minun pääni ja mieleni tuulettui kun katsoin näitä. Itse ihastuin tuulimyllyihin viimekesänä Högsåralla ja kuulin sielä myös niiden äänen. Se oli aika aavemainen, jotenkin maaginen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, huippukiva kuulla! :) Osuva kuvauksesi sai miettimään että tunnelma olisi taatusti ollut aavemainen, varsinkin jos olisimme olleet siellä hämärän tai pimeän aikaan. Kirkkaassa päivänvalossa sitä ääntä vaan jäi kuuntelemaan, joten maaginen, vangitseva se tosiaan taisi olla :)

      Poista
  4. Upeat kuvat! Tsemppiä tenttiin!

    VastaaPoista
  5. Upeat värit ja kontrastit kuvissa. Haaveissa olisi päästä asumaan lähemmäs rantaa. Saisi kokea kevään eri tavalla kuin nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marko! :) Ihana aurinko auttoi värjäämällä maisemat upeiksi. Meiltä on kotoa Langinkoskelle (Kymijoen alajuoksulle ja meren rantaan) matkaa n. 4km ja sinne aika usein tulee lenkkeiltyä. Omalle veneelle Kotkansaaren Sapokkaan on n. 9km. Jostain syytä sitä useimmiten tulee hakeuduttua meren äärelle fiilistelemään varsinkin näin keväisin :)

      Poista
  6. Kauniita kuvia Antsku ;)
    -J

    VastaaPoista