tiistai 30. huhtikuuta 2013

Viileää vappua!


Tänään on lounaistuuli puhaltanut reippaat 14-16 m/sek. Pipo päässä ja hanskat kädessä olen tänään puuhastellut omalla pihalla. Tyhjensin ensin terassin kalusteista, lakaisin lattian ja asettelin terassimatot paikoilleen. Lopuksi käsittelin vielä pöydän ja tuolit puunsuojalla. Jäi viime vuonna käsittely väliin ja sen kyllä huomasi. Lopputulos on melkoisen epätasainen, joten huomenna laitan vielä toisen kerroksen.

Pääsiäiskukka-asetelmasta ei ollut enää elossa kuin muratti, jonka tökkäsin piharuukkuun jatkamaan kasvamistaan, ellei se nyt sitten päätä kuolla ;)  Meidän nurmikko nimittäin näyttää paikka paikoin ihan kuolleelta, kuten kuvista näkyy...





Ruoho näytti olevan aidan takana jo ihan vihreää, mutta naapuri naurahti kommentilleni ja vastasi sen olevan suurimmaksi osaksi sammalta :) Vihertää meilläkin sentään mustaviinimarjapensaissa pienet lehdet ja krookuksetkin näyttävät saaneen jo hieman uutta seuraa...




Vene ainoastaan pestiin tänään, koska kovassa ja kylmässä tuulessa ei huvittanut alkaa tukipurjetta ja takakannen pressuja virittelemään. Huomiselle on luvattu leudompaa tuulta, joten em. hommien lisäksi puramme myös kölin suojateltan ja myrkkymaalaamme pohjan. Torstaina on vihdoin veneen laskupäivä. Ihanaa!



Nyt saunaan lämmittelemään vappuviiman viilentämiä luita, sitten otetaan skumppa kylmästä ja POKS!
Iloista vapunaikaa kaikille :)

-ansku-

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Lasku lähestyy

Lomaviikko lähes lusittu. Sisähommia pääasiassa tehty, koska köliprojekti ei sitten mennyt niin kuin Strömsössä.
Edellisessä kirjoituksessani jäätiin siihen tilanteeseen, että mies lupasi keskiviikkona tulla hiekkapuhaltamaan kölin vasemman puolen. Oikean puolenhan hän puhalsi kuivalla hiekalla ja sitä hienonhienoa puhallushiekkaa on edelleenkin ihan joka paikassa ja kaikissa muissakin veneissä kuin vain meidän.
Arvatkaapa kaksi kertaa tapahtuiko keskiviikkona mitään. Eilen sitten soitin yritykseen mistä työn tilasimme ja sain toimitusjohtajalta vastaukseksi, että tämä heidän yhteistyökumppaninsa ei aio enää tullakaan, on kuulemma muita projekteja!! Ilmeisesti tärkeämpiä ja rahakkaampia? En tiedä, eikä kiinnosta, mutta meinasin silti haljeta raivosta. Alunperin siis lauantaina piti homma hoitaa ja siksi olimme tämän viikon lomalla, että saisimme laitella rauhassa venettä laskukuntoon. Lähetin tälle oharin tehneelle miehelle toimitusjohtajan kautta ns. rakentavaa palautetta ;)
TJ pahoitteli useaan otteeseen tapahtunutta ja lupasi itse hoitaa projektin loppuun ja näin myös tapahtui. Kolme tuntia puhelun jälkeen köli oli puhallettu, joten vettäkin oli jostain putkesta saatu tulemaan. Todella esimerkillistä toimintaa, kiitos!

Mieheni kyhäämä "hieno" teltta laitettiin paikalleen ja ensimmäinen kerros primeria ehdittiin jo sutia. Lämppäri puhisee teltassa niin, että siellä on n. 20 astetta lämmintä. Tänään tai huomenna on ohjelmassa toisen primer-kerroksen levitys.



Kunhan kaikkiaan 4-5 kerrosta primeria on saatu sudittua, onkin vuorossa koko veneen pesu (uudelleen) ja ylärakenteiden vahaus ja kiillotus sekä pohjan myrkkymaalaus.

Minulla on lisäksi veneestä irrotettuja puuosia täällä kotona, joita hion ja lakkaan ja ne saamme varmaankin vapun aikoihin laitettua takaisin :)



Laskumonttu on täysin sula ja tänään on kuulemma tulossa joku yhteysalus ajamaan väylää auki sohjosta ja rikkomaan suurimpia jäälauttoja.




Toisella puolella kaupunkia ei jäistä ole enää tietoakaan ja meidän venepaikkakin on jo yli viikon ollut täysin sula. Veneen lasku on sovittu alustavasti ensi torstaiksi tai perjantaiksi.

Työt siis jatkuvat viikonloppuna ja ensi viikolla iltaisin ja onhan siinä vappuaatto ja koko vappupäiväkin vielä aikaa tehdä hommia.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, paitsi että taas kerran moni ihmettelee miten niin mukavalla miehellä voi olla niin inhottava vaimo, mutta kestän sen kuin mies ;)

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Liebster blog-tunnustus


Sain viime viikolla elämäni ensimmäisen blogitunnustuksen Haaveena hyvä kuva -blogin Katinkalta. Suuri kiitos, olen todella otettu ja otan tunnustuksen ilolla vastaan! 




Tunnustus lähtee eteenpäin seuraavilla säännöillä:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.

2. Valitse 5 blogia (joilla alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset, joille jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin viidelle.


Laitan haasteen eteenpäin näille seuraaville mainioille blogeille: 



Haasteen kysymykset ovat seuraavat:

Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin:

Kahvia
Raitista ilmaa
Suukon, halauksen tai jonkin muun huomionosoituksen mieheltäni
Hyvää ruokaa
Omaa aikaa (ihan pienikin hetki riittää)




Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:

Tove Jansson: Muumipappa ja meri :)
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Camilla Läckbergin rikosromaanit 8 kpl
Kaikki Leena Lehtolaisen kirjat.
Tuli vähän enemmänkin, kun en osaa viittä yksittäistä kirjaa nimetä ;)

  


Viisi materialistista (joulu)lahjatoivetta:

Kamera
Auto, nykyisen rapean ranskalaisen kulkuneuvon tilalle ;)
Kunnon sadeasu
Vaelluskengät
Koruja (Kalevala)



Viisi paikkaa, jossa haluaisit käydä:
No vaikka:
Irlannissa
Tahitilla
Niagaran putouksilla
Thaimaassa 
Barbadoksella



Viisi Adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:

Ystävällinen, empaattinen, huolehtivainen, huumorintajuinen, äkkipikainen ;)


Viisi lempiruokaani:

Rakastan pastaruokia
Kalaruoat, esim. paistettua kuhaa tai lohta, kermainen kalakeitto
Pizza (itse tehty)
Hyvä ja ruokaisa salaatti. 
Kaalilaatikko ja puolukkahillo



Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa muille:

Yllättäen muumien viisauksia ;)
Maailmassa ei ole mitään mukavampaa kuin viihtyminen eikä mikään ole helpompaa - mymmeli
Vakiintunut elämä ei tarjoa mitään jännityksiä - pikku myy
Minä olen lomalla, minä saan unohtaa mitä haluan - ruttuvaari
Nojaa, eihän sitä aina voi olla ystävällinen ja seurallinen.  Ei yksinkertaisesti ehdi - nuuskamuikkunen 
Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan - muumipappa


Lisäilin väleihin ottamiani kuvia. Mukavaa viikon jatkoa kaikille! :)

-ansku-

I love your blog-tunnustus

Sain Pearly White-blogin Nonnalta ihanan tunnustuksen, suurkiitos <3 !






I love your blog-tunnustuksen pelisäännöt:
1) Kopioi post it- lappu ja liitä se blogiisi.
2) Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
3) Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi, ja kerro siitä heille kommentilla.
4) Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it-lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Lähetän tunnustuksen eteenpäin seuraaville ihanille blogeille:


Sain viime viikolla tämän lisäksi vielä toisenkin tunnustuksen! Olen molemmista todella otettu ja iloinen :) Nyt lähden hakemaan nuorimmaistani koulusta ja sen jälkeen keskityn siihen toiseen saamaani huomionosoitukseen <3

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Hui hai hermot meni

Lauantaina piti miehen tulla soodapuhaltamaan veneemme köli ja pohja, vaan eipä häntä näkynyt. Eilen jatkettiin kunnostushommia niiltä osin kuin voitiin ja meille tultiin sanomaan että illemmalla ne sitten puhalletaan. Ei näkynyt miestä klo 17 mennessä, jolloin lähdimme kotiin.
Tänään aamulla istuin ensimmäisenä autossa maalauskamppeet päällä ja hyvä ettei ollut tela ja primer-purkki kädessä, kun sen verran taas oli into päällä ;) Rantaan kun saavuimme, niin huomasimme heti, että eipä ollut pohjaa soodapuhallettu, mutta toinen puoli oli vesihiekkapuhallettu?

Tulinen tempperamenttini tietenkin kuohahti ja manailin ja tepastelin veneen ympärillä pettyneenä ja turhautuneena. Taas yksi kunnostuspäivä täysin harakoille ja kun huomenna ennusteen mukaan sataa vettä, niin siinä on jo kaksi välipäivää! Ei kestä meikäläisen hermo tällasta touhua.

Saimme kuulla, että soodapuhallus oli osoittautunut niin hitaaksi, ettei kenenkään lompakko olisi kestänyt niitä työtunteja, sen takia hiekkapuhallus. Valitettavasti lähistöllä oleva vesipiste ei toiminut, koska putki on katkennut, joten ilman vettä ja kohtalaisen kovassa tuulessa puhallushiekkaa oli lentänyt ihan joka paikkaan, myös muihin veneisiin joten toinen puoli jäi puhaltamatta. Nyt ei tiedetä, koska tämä homma lopulta saadaan päätökseen. Syvä huokaus!




Eipä meillä ihan oikeasti ole mikään kiire, varsinkin kun jäätäkin on vielä ihan riittävästi tällä pohjoisen puoleisella rannalla, mutta tällainen epätietoisuus ja ennalta sovittujen aikataulujen pettäminen on syvältä. Minä vaan en voi mitään itselleni, kun olen tällainen tulisielu ja hermo menee aika herkästi. Toisaalta leppyminenkin tapahtuu vähintään yhtä nopeasti ;)

Oma rakas mieheni sitten rauhalliseen ja leppoisaan tyyliinsä totesikin, että hän heittää minut kaupan kautta kotiin. No enhän minä niissä kauheissa maalaustamineissani tietenkään kehdannut Prismaan astella, joten istua nökötin autossa koirien seurana sen aikaa.
Mies lähti takaisin veneelle tekemään sisähommia, minä viskoin ruoat kassista jääkaappiin ja painelin pihalle ja kylläpä harava heiluikin vauhdikkaasti noin tunnin verran. Kompostiin kertyi aika paljon kuollutta, keltaista nurmea, lehtiä ym. roskaa. Marjapensaiden ja kukkapenkkien tukiaitojakin pikkuisen kohentelin ja kaivoin  parven komerosta terassikalusteiden pehmusteet esiin. Linnut lauloivat ja aurinko paistoi, ei oikeastaan ollenkaan hassumpi tapa viettää lomapäivää :)

Unohdin kauppakasseja roudatessani kameran autoon, mutta eipä tuosta pihasta viitsi kuvia ottaakaan, sen verran ankean näköinen se vielä on. Pikkuisen joistain kohdista sentään jo vihertää ja muutama krookus näytti nostelevan päätään, mutta siinä toistaiseksi meidän pihan kevään merkit ;)

Laittelen tähän muutaman viimevuotisen kuvan piristykseksi ja luomaan uskoa lähinnä itselleni, että kyllä se kesä tulee, vene saadaan laskettua ja pihakin jossain vaiheessa alkaa taas näyttää kauniimmalta.




En ole todellakaan mikään viherpeukalo ja pihan kasvusto rehevöityy ja rönsyilee aina kesän mittaan ja varsinkin ne rikkakasvit tuppaavat suorastaan villiintymään. Koitan silti pitää tämän pienen pihamme edes siedettävässä kuosissa, näillä hyvin vähäisillä taidoillani ja sillä tosi vähällä vapaa-ajalla mikä veneilyltä jää.








Meidän pikkumies vakiopaikallaan kiven korkeimmalla kohdalla tähyilemässä tyttöystäviä ;)


Aika herkullinen tähystyskivi vai mitä?

Suureksi ilokseni olen vastaanottanut menneellä viikolla kaksi tunnustusta ja olen todella otettu ja yllättynyt näistä huomionosoituksista. Suuret kiitokseni teille ihanaiset Katinka ja Nonna. Nyt kun olen saanut tätä turhautumistani purettua niin lupaan paneutua em. tunnustuksiin ja tehdä niistä postauksen, ehkäpä jo huomenna kun sataa :)

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Herätys!


Tänään oli ensimmäinen lomapäivä ja olimme niin intoa täynnä, että lähdimme heti aamusta rantaan herättelemään paattia talviuniltaan. Peitto päältä pois niin karisee unihiekat silmistä. Haastetta pressujen poistamiseen toi puuskittainen 10-14 m/sek tuivertava tuuli. Päällimmäisellä pressulla on kokoa  8 x 14 m, joten tuulipinta-alaa on ihan kiitettävästi. Tihkusade sentään loppui saman tien kun saavuimme rantaan ja jossain vaiheessa aurinkokin pilkahteli pilvien välistä.




Kuiva ja yllättävän puhdas paattihan sieltä alta paljastui. Sisätiloissakin tuoksui ihan raikkaalle, joten hyvin on tuuletus toiminut.
Pressuja viikatessamme huomattiin harmiksemme, että kolmatta talvea ei sininen päälipressu enää kestä. Pieniä reikiä oli paljon ja näytti siltä, että pressu oli muutamista kohdista ehkä venynyt ja ohentunut, vaikka ihan kunnolliset pehmusteet laitettiin telineen jokaiseen taitekohtaan ja terävään kulmaan, kuten kuvasta näkyy.




Takana näkyvän pienen pressuviritelmän kävimme laittamassa ihan varmuuden vuoksi, kun huomasimme joskus marraskuun lopulla, että päälipressuun oli tullut taakse aika iso reikä, joka heti kyllä paikattiin jesarilla. Tässä vaiheessa ei kiillä vielä muut kuin kunnostetut sivuovet. Kyllä kannatti lakata ne kahdeksaan kertaan :)

Huomenna ohjelmassa nysän pystytys, yläosien pesua, vahausta ja kiillotusta. Mukaan pakkaan tietysti muhkean eväsrepun, koska mikäs sen mukavampaa kuin hörpätä taukokahvit veneen kannella. Sääennuste lupailee meille huomiseksi kuutta astetta lämmintä ja auringonpaistetta. Ihan mahtavaa :)


keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Luvassa pettävää kevätjäätä


Muutama pilkkijä näkyi vielä uskaltautuneen jäälle, mutta minua ei enää tänä keväänä saa sinne lähtemään.

Käytiin mieheni kanssa kävelyttämässä koiria omassa kotisatamassa ja kuvailin samalla jäätilannetta, eikä se näyttänyt pahemmalta ollenkaan näin veneilijän kannalta katsottuna ainakaan. Pilkkijät saattavat olla täysin eri mieltä, but who cares ;)



Pikkukoiran selkäkin on jo parempi, joten sekin pääsi mukaan kävelylle ja oli tosi iloinen ja reipas kuten aina.

Marraskuusta asti on ollut ihan riittävästi, jopa liikaakin lunta ja nyt ollaan jo ylitetty huhtikuun puoliväli. Ei kukaan voi enää innostua lumesta! Meikäläinen sen sijaan innostui avovettä nähdessään niin, että onneksi ei ollut muita ihmisiä lähettyvillä näkemässä reaktioitani ;)




Ihan hetken joudumme vielä odottelemaan kotilaituriin pääsyä. Kaksi venettä siellä on jo valmiina uuteen kauteen, kunhan jäät hellittävät otteensa niistä. Aika monta venettä on talvehtinut jäissä taas tänäkin vuonna.




Vielä oli aika viileät olosuhteet piknikille, mutta ehkä jo kuukauden kuluttua on tilanne hiukan parempi.




Pikkukoira yritti jo innoissaan pulahtaa uimaan, mutta olin ilkeä ihminen enkä päästänyt sitä hyiseen veteen. Ei vielä ole talviturkin poisheittämisen aika edes koiruuksilla ;)




Perjantaina eka talvilomapäivä, joten pressu ja telineet saavat lähtöpassit ja paatin kevätkunnostus alkakoon! Aurinkoisia ja lämpöisiä kelejä toivoen mennään kohti loppuviikkoa ja lomaa.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Mietteitä muumien tapaan

Onnea vielä kerran isä! Eilen vietimme hänen syntymäpäiväänsä ja kävimme porukalla syömässä ja vähän shoppailemassakin. Iittalan myymälästä mukaani tarttui kaksi muumipappa-aiheista lasia ja siitä tulikin mieleeni kirjoitella ihanista muumeista ja heidän mietteistään :)
Muumipapassa ja isässäni on muuten paljon samaa: Kumpikaan ei juuri koskaan hermostu ja molemmat osaavat ottaa elämän tuomat haasteet vastaan rauhallisella ja pohdiskelevalla asenteella. Molemmat ovat myös vanhoja merenkävijöitä, jotka mielellään muistelevat ja kertovat tarinoita menneistä.

En todellakaan tiedä keneltä olen tämän tulisen tempperamenttini perinyt, mutta sillä nyt ei oikeastaan ole edes mitään merkitystä. Hyvin usein olen kuitenkin toivonut olevani  paljon tyynempi ja rauhallisempi, mutta totuus on kuitenkin se, että valitettavan monta kertaa olen onnistunut äkkipikaisuuksissani laukomaan typeryyksiä ja olemaan ilkeä, aivan kuten kiivasluonteinen Pikku Myy.

Tässä muutama hauska lausahdus tältä pikkuiselta tuittupäältä:

"Minä en siedä sitä, että toiset nukkuvat, kun minä olen hereillä, vaikka ei päinvastoinkaan ole lainkaan hyvä."

"Minä en jätä huomiseen mitään, minkä voin tehdä tänään."

"Kukaan ei saa minua tänään kiinni. Minä viuhun kuin myskytuuli!" 

"Omistaminen merkitsee vain huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan."




"Välistä täytyy olla vihoissaan, jok'ikisellä Nyytillä on oikeus suuttua. Mutta Muumipappa on vihoissaan väärällä tavalla. Hän ei puhalla mitään ulos, hän vetää kaiken sisään."
Tämäkin Pikku Myyn lausahdus on täyttä totta, sillä vihaa ei saisi padota sisälleen. Useimmiten se vain kasvaa liian suuriin mittasuhteisiin ja saattaa ykskaks ryöpsähtää ulos aivan liian suurella voimalla ja usein myös aivan väärässä paikassa sekä aivan väärään aikaan.
Onhan se myös niin, että jaettu ilo on vähintäänkin kaksinkertainen ilo, joten toki myös jaettu suru, niin kuin vihakin on todetusti helpompi käsitellä, kun sen jakaa jonkun toisen kanssa. Ystävillä ja ystävyydellä on iso rooli tässäkin asiassa.

Tässä Nuuskamuikkusen ajatuksia:

"Hänellä oli suuri suku ja paljon tuttavia, katsos, tuttavia voi olla kuinka paljon tahansa, vaikka ei olekaan yhtään ystävää."

"Pidä varasi ettet päästä asioita kasvamaan liian suuriksi."

"Nojaa. Eihän sitä aina voi olla ystävällinen ja seurallinen. Ei yksinkertaisesti ehdi."

"Kiitoksia paljon, mutta tulin juuri ajatelleeksi miten vaarallista on rasittaa itseään liialla omaisuudella."




Noista laseista minulle tulee mieleen ensimmäisenä tietenkin isä ja mm. se, kun hän teki ihan itse siskoni nukkekotiin kalusteita sekä valaisimet sähköineen joka huoneeseen! Tuolloin en vielä ollut hurahtanut majakoihin, sillä muuten olisin taatusti pyytänyt isää rakentamaan minulle sellaisen. Se olisi varmaan ollut pienoismalli Bengtskäristä, koska se oli ensimmäinen merellä näkemäni majakka, joka teki vaikutuksen minuun ja herätti kiinnostukseni kaikkia majakoita ja niiden suojelua kohtaan.




Isäni suoritti armeijan Upinniemen laivastossa ja hänen tarinoita kuunnellessa ja vanhoja mustavalkokuvia katsellessa, tunsin kateutta ja kiukkua, koska en ollut poika, enkä pääsisi koskaan laivastoon. Olisin isäni lailla halunnut oppia merenkulkua ja päästä tarttumaan merivoimien alusten ruoriin. Tyttöjen elämä tuntui paljon tylsemmältä, hah! Elämä on myöhemmin osoittanut miten väärässä olinkaan.....tässäkin asiassa ;)

Muumikirjoja luin ahkerasti myös omille lapsilleni heidän ollessaan pieniä. Jokaikinen jakso tuli katsottua ensin tv:stä ja myöhemmin ehkäpä satoja kertoja videolta ja dvd:tä. Veneillessämme tuolloin pääasiassa Espoon, Kirkkonummen ja Inkoon saaristossa, kiikaroimme usein esikoiseni kanssa majakoita ja pohdimme mikähän saari onkaan juuri se muumipapan majakkasaari. Vilkas mielikuvitus on tainnut periytyä minulta ainakin esikoistyttärelleni ja me molemmat olemme edelleen innokkaita muumifaneja. Uskoisin että yksi syy muumien suureen suosioon on se, että hahmoihin on helppo samaistua ja piileehän heidän mietteissään myös paljon viisauksia.

Tässä vielä muutama lausahdus:

Myy: "Tänä yönä minä nukun kuin tukki."
Muumipeikko: "Etkös sinä aina nuku kuin tukki?"
Myy: "Tänä yönä nukun kuin raskas tukki."

"Kuinka minä, joka olen niin järkevä, voin olla niin vähä-älyinen?" -Niisku-

"Vakiintunut elämä ei tarjoa mitään jännityksiä." -Pikku Myy-

"Näyttää paljon siistimmältä, kun tiskit ovat piilossa sängyn alla seuraavaan sateeseen asti."
- Muumimamma-

Takaisin luontoon. Elämme vain kerran. Hiiteen velvollisuudet!
- Muumipappa-

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. 
- Muumipappa-

"Meren ääni on oikeastaan aika mukava." - Muumimamma-




Aivan kohtapuoliin jäät toivottavasti lähtevät ja pääsemme vihdoinkin taas kuuntelemaan meren ääntä, joka ainakin minun mielestäni on ihan parasta! :)


torstai 11. huhtikuuta 2013

Sataa, sataa ropisee...


Tavallisesti en todellakaan hihku riemusta kun sataa vettä, mutta nyt, kun se tietää lähtöpasseja lumelle ja jäälle, niin minua suorastaan hymyilyttää :)
Parkkeerasin itseni kulmasohvan nurkkaan torkkupeiton ja läppärin kanssa ja kuuntelen sateen ropinaa majakkalyhdyn tunnelmallisessa valossa. Jostain syystä fiilis on kuitenkin ihan syksyinen. Johtuisikohan se siitä, että edellisen kerran sateen ropinaa ollaan saatu kuunnella viime loka- tai marraskuussa...
vai kenties siitä, että syksyisin minut valtaa helposti lievä alakulo ja nyt on huolta ja murhetta ollut meidän pikkukoiran selkäkipujen vuoksi. Mieli on siis vähän maassa, mutta toivotaan että pikkukoiruus tulee kuntoon ja pääsemme taas pian yhdessä ulos nauttimaan kevään mukanaan tuomista tuoksuista ja tunnelmista.





Huomenna käymme viemässä kattoluukun takaisin veneelle. Sen puuosat on nyt hiottu ja lakattu useaan kertaan sekä vanha, naarmuuntunut pleksi vaihdettu uuteen. Kyllä siitä sitten illan hämyssä kelpaa katsella vaikkapa tähtitaivasta. Iloinen yllätys oli se, että tähän pieneen kunnostusprojektiin ei kulunut juurikaan aikaa eikä rahaa, mutta silti lopputulos on oikein siisti.




Nähtäväksi jää saammeko nauttia viikonloppuna aurinkoisista ulkoilukeleistä vai jatkuuko tämä sateen ropinassa tunnelmointi pidempäänkin. Toisaalta mitä väliä, kun se tietää kevään edistymistä ja sitä, että vihdoinkin pääsemme pihamaalle kuokkimaan ja rantaan kunnostamaan veneitä :)

Leppoisaa loppuviikkoa kaikille!

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Sinisiä ajatuksia


Tummansininen ennakoi yötä ja myrskyä. Sanotaan, että sairaat ihmiset saavat toivoa taivaan sinerryksestä pimeän yön jälkeen ja voivat siksi paremmin.








Sininen väri liitetään lempeään ja rauhalliseen elämänasenteeseen. Länsimaisissa kulttuureissa sinistä on pidetty hiljaisuuden ja kaipaukseen liittyvän surullisuuden värinä. Siniseen on liitetty myös puhtaus ja keveys ja sen sanotaan viittaavaan kaikista väreistä selvimmin henkisyyteen.








Sininen rauhoittaa mieltä ja sillä on rentouttavia ominaisuuksia. Sininen lievittää kipuja ja hillitsee ruokahalua. Sininen lisää myös luovuutta, auttaa unettomuuteen ja helpottaa nukahtamista.








Rentouttavia unia kaikille ja pirteitä aamuja tähänkin työviikkoon.

-ansku-

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Intoa puhkuen

Eilen nostimme veneeseen isäni ja mieheni kunnostamat ovet, joiden ulkopuolet lakattiin lopulta kahdeksan kertaa. Sisäpintoihin riitti oikein hyvin viisi lakkakerrosta. Harmittaa kun ovista otetut kuvat ovat laadultaan tosi huonoja, joten enpä kehtaa niitä täällä julkaista. Otan sitten uusia kuvia, kun vene on laskettu ja kaivan koneelta vertailun vuoksi jonkun viimekesäisen kuvan, mistä näkyy ovien huono kunto.

Tänään on edelleenkin upean aurinkoista, mutta kohtalainen, ajoittain navakka pohjoistuuli tekee kiusaa pöllyttämällä kävelylenkillä hiekkaa silmiin ja viilentämällä ilmaa melkoisesti. Etelänpuoleisella terassillamme oli tänään tuulensuojasta johtuen kohtuullisen lämmin ja ajattelin juoda siinä iltapäiväkahvit, mutta isäntä alkoi hiomaan veneen kattoluukun puuosia puutarhapöydällämme :) Kohta on ensimmäinen kerros lakkaa levitetty ja nostetaan ne yöksi kuivumaan parvelle. Saas nähdä mikä käry täällä huushollissa pian onkaan ja kärsitäänkö huomenaamuna päänsärystä. Lämmin ja hyvin valaistu autotalli olisi kieltämättä tosi hieno juttu!

Veneen kaikki tekstiilit ovat jo pitkän aikaa olleet pestyinä ja viikattuina parven lipastossa odottamassa tulevaa kautta ja enää on muutama köysivyyhti pestävänä. Likaisimmat köydet pesin heti syksyllä noston jälkeen, samoin matot.

Kirjakassiinkin olen jo pakannut muutaman lintukirjan ja aivan uuden lokikirjan. Vaikka meidän reissut eivät olekaan mitään kovin kummoisia, niin tykkään kirjoitella muistiin ainakin päivämäärät, mistä ja minne mennään, säät lämpötilatietoineen sekä tuulen voimakkuudet ja suunnat. Veneessä on lokikirjan lisäksi myös huoltovihko, mihin kirjataan polttoainetankkaukset (litrat/ajotunnit/mpk:t) sekä kauden aikana tehdyt korjaus- ja huoltotoimenpiteet.

Intoa puhkuen täällä siis jo tulevaan kauteen valmistaudutaan ja alustavasti olemme suunnitelleet veneen ajoa Saimaalle. Kuinka pitkään paatti siellä sitten viipyykin, selvinnee vasta tuonnempana.

Tässä muutamat muistelot menneistä kausista:

Toissakevään ensimmäinen retki lähisaareen tehtiin 7.5. ja koirilla oli tosi hauskaa kun huomasivat että yhdellä rantakaistaleella oli vielä lunta ja kierivät siinä ihan innoissaan, huvinsa kullakin ;)



Eräällä viime toukokuun reissulla saimme veneen takakannella istuskellessa nauttia tällaisesta pilvien ja laskevan auringon värittämästä maisemasta:




Seuraavana iltana sama maisema näytti tältä:




Kotiin ei olisi malttanut lähteä ollenkaan, mutta työt kutsuivat ja koko kesä oli vielä tässä vaiheessa edessä, mikä tuntui upealta, joten kiltisti käänsimme keulan kohti kotisatamaa...



Uusia seikkailuja joutuu vielä hetken odottelemaan, mutta siitä huolimatta oikein mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!