lauantai 30. maaliskuuta 2013

Ulkoilmaelämää

Auringonpaisteesta olemme saaneet nauttia koko viime viikon ajan ja vielä tänäänkin oli aurinkolaseille käyttöä, mutta ainakin meren rannalla oli hyytävän kylmää. Tuuli meni luihin ja ytimiin asti eikä lämpötilakaan noussut tänään kuin pari astetta nollan yläpuolelle. Takapihan lumikinokset ovat edelleen turhan korkeat ja siitä saamme varmasti syyttää reippaita yöpakkasia, jotka jatkunevat vielä ensi viikollakin.
Talvea on kestänyt kohta jo 5 kuukautta, enkä enää millään jaksaisi pakkasta ja lunta. Tunnenkin itseni ihan lapseksi, kun kiukuttelen talvitamineita pukiessa ja jupisen jäisillä kävelyteillä liukastellessani.

Onneksi aurinko lämmittää jo ihanasti ja kyllähän tämä valoisuuskin piristää ja lataa talven hyydyttämiä akkuja tehokkaasti. Tulppaanit tuovat mukavasti keväistä fiilistä ja väriä kotiin.



Isännän ostokset: Keittiöön keltaista ja emännälle punaista :)

Terassin lampaantaljoilla vuoratuilla tuoleilla saimme niin eilen kuin vielä tänäänkin suureksi riemukseni istuskella auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta. Kahvia ja tyttäreni kanssa leivottua pääsiäiskakkua tuli myös nautiskeltua ulkoilmassa, niiiin ihanaa, pimeän ja kylmän talven jälkeen varsinkin! Kylmä tuuli ei tänään onneksi osunut terassillemme ollenkaan ja ensimmäiset, hädintuskin havaittavat rusketusrajat ilmestyivät yllättäen iholleni :D Tiedän että olen ihan höperö, mutta ei voi mitään, kun minä vaan niin valtavasti rakastan kevättä ja kesää.

Ulkoilmaihmisenä olen aina omalla pihalla (ihan pihallahan olen aina muutenkin;)) kun säät vaan sallivat ja minulla onkin ihan omat lempparimestat, joissa istuskelen ja usein haaveilen kaikenlaisesta mahdollisesta ja ehkä mahdottomastakin..... Kahvittelemme ja ruokailemme myös terassilla aina kun mahdollista ja muutenkin suojaisa takapiha on kesäaikaan meille kuin toinen olohuone. 

Pikkukoiran mielestä kotipihan paras paikka on tähystyskivi :)

Ellen ole pihalla tai koirien kanssa lenkillä niin sitten olen tietenkin veneellä...

Keulakansi on minun mielestä se paras paikka istuskella


Muutaman kerran on ollut sen verran paha keli, että sisäohjaamo on tuntunut parhaalta vaihtoehdolta ;)

Takakannella ilta-auringossa, ei pahempi paikka ollenkaan.

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä tällä erää lopettaa ;)

Piristävää pääsiäispyhien jatkoa kaikille!

-ansku-

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Turhaa vai tärkeää

Viikonloppu vierähti taas kerran vauhdikkaasti ja veneen ovien kunnostustyötkin alkavat olla hyvällä mallilla. Pääsiäisenä projekti jatkuu ja etenee varmasti aimo harppauksin, kun on ruhtinaalliset 4 päivää aikaa ovien hiomiseen, lakkaamiseen ja kuivatteluun.

Aurinko paistoi aivan ihanan lämpimästi koko viikonlopun ja minäpä innostuin putsaamaan terassin kokonaan lumesta ja samalla kun kaivoin terassikalusteet ja grillin esiin, tuli tehtyä molempiin pihavarastoihin sekä autotalliinkin oikein kunnon kevätsiivous! Saan auringosta aina hurjasti energiaa ja tämänkertaisen tarmonpuuskan lopputuloksena oli mm. pakettiautollinen kaikkea vanhaa roinaa, jotka mieheni kuskasi tänään illansuussa kaatopaikalle.

Kierittelin vielä talven aikana varastossa pölyyntyneet lampaantaljatkin lumihangessa ja asettelin ne jopa valmiiksi tuolien päälle, niin että pääsin jo etukäteen fiilistelemään tulevaa pääsiäistä ja grillailua taas ihanan lämpimässä auringonpaisteessa..... näin siis ainakin ajatuksissani. Hieman lapsellista intoilua ehkä, mutta tosi kivaa! :)

Oman vaatekaappini ja lipastoni sekä eteisen vaatekomeron siivosin jo muutama viikko sitten ja kyllähän niistäkin ison jätesäkillisen verran löytyi vanhoja vaatteita ja kenkiä ym. turhia kamppeita pois heitettäviksi.
Kummallista, kun tuntuu etten juuri koskaan osta mitään uutta, niin silti ne komerot vaan täyttyvät ihan kuin itsestään?  Meissä jokaisessa taitaa asua pieni hamsteri ;) Olohuoneen kirjahyllystäkin heitin ison pinon kaikkein vanhimpia sisustuslehtiä roskikseen ja lintukirjat pakkasin jo valmiiksi veneelle vietävään kassiin. Tuli heti paljon siistimmän näköistä.

Tietyin väliajoin on ihan hyvä tehdä oikein kunnollinen siivous siitäkin syystä, että saa enemmän tilaa niille oikeasti tärkeille tavaroille. Meillä on sitä paitsi niin pieni asunto, että se alkaa hyvin helposti näyttämään sotkuiselta ja ahtaalta, jos tavaraa on liikaa. Vuosien kuluessa meidän kotiin on kertynyt monia sellaisia esineitä, joilla on paljon tunnearvoa ja juuri sen takia en varmaan niistä koskaan luovukaan. Yhtäaikaa ne kaikki eivät ole esillä, vaan vaihtelen niitä esimerkiksi fiiliksen tai vuodenaikojen mukaan. Ne kertovat aika paljon harrastuksistani ja mielenkiinnon kohteista :)

Pentikin porolautasen sain siskolta lahjaksi ja tuikkukodan toin tuliaisina joltain lapinreissultamme.

Rakastan majakoita!


"Ankkurivalo"

Ensiapua pimeyttä vastaan. Sisältää kynttilöitä ja tuikkuja :)



Aurinkoista viikon jatkoa kaikille!

-ansku-


torstai 21. maaliskuuta 2013

Vesille veneilijän mieli

Neljäs veneilykautemme on toivottavasti pian edessä ja vene olisi tarkoitus laskea vko:lla 16 tai 17, mikäli jäät ovat lähteneet. Olemme kolmena edellisenä kautena olleet vesillä huhtikuusta lokakuuhun ja toivon mukaan tuleva kausikin on taas yhtä pitkä.
Tänä keväänäkin on venettä taas kunnostettava vähän sieltä sun täältä, sillä onhan neitokaisellemme kertynyt ikää jo 24 vuotta. Moottorin syys- ja keväthuollot olemme teettäneet ammattilaisella, mutta kaikki muut fiksailut ja korjailut olemme toistaiseksi tehneet ihan itse.
Onneksemme isäni on kokenut veneilijä ja varsinainen monitaituri, joten häneltä olemme saaneet paljon hyviä vinkkejä ja onhan hän ollut käytännön töissäkin mukana tosi suurella panoksella, kiitos iskä! Esko Syrjäsuolta olemme lisäksi saaneet todella kullanarvoisia neuvoja ja tärkeää tietoa omasta veneestämme. Suuret kiitokset hänelle erinomaisesta ja ystävällisestä asiakaspalvelusta!

Veneemme on vm.-89 oleva uppoumarunkoinen M/S Albatross 321. Painoa neidolla on noin 6500kg, josta kölipainoa 1500kg. Pituus n. 10m, leveys 3.30m ja syväys 1,55m. Perkinsin 77hv:n dieselmoottorilla matkanopeus on noin 7 solmua.
Se on persoonallinen ja yksilöllinen vene (tilaustyönä 1. omistajalleen valmistettu) ja vastaa erinomaisesti toiveitamme tilavasta ja merikelpoisesta matkaveneestä.


Toukokuinen saariretki ilman ruuhkaa :)

Veneemme on meille mökin korvike ja vietämmekin paljon aikaa siellä. Arki-iltoinakin saatamme piipahtaa veneellä vaikka kahvilla, istua kannella ilta-auringosta nauttien ja ohikulkevia veneitä katsellen. Samalla lenkkeilytämme koirat, jotka nauttivat merenrannalla ulkoilusta varmasti yhtä paljon kuin me itsekin. Paksuturkkisia koiria merituuli mukavasti vilvoittaa ja pienempi koiristamme rakastaa uimista, joten jos se saisi päättää, muuttaisimme varmasti veneelle pysyvästi asumaan :)

Pikkukipparikin nauttii ilta-auringosta

Tiikkisten sivuovien kunnostus on osoittautunut melko haasteelliseksi ja taitaa mennä vielä aika monta viikonloppua niiden lakkaus- ja hiomishommissa isäni autotallissa, mutta uusia ovia emme vielä suostu ostamaan!
"Talvilomaa" olemme veneen hankinnan jälkeen viettänneet aina huhtikuussa, joko vko 16 tai 17 ja niin tänäkin vuonna. Sen aikana vene on tarkoitus puunata laskukuntoon, joten aurinkoinen ja lämmin sää olisi enemmän kuin tervetullut yllätys ;)

Kyljet kiiltäen vesille

Lumien sulamista ja jäiden lähtöä eli sitä oikeaa kevättä odotellessa, mukavaa loppuviikkoa kaikille!


perjantai 15. maaliskuuta 2013

Lukuelämyksiä

Veneellä varsinkin tulee aina luettua erityisen paljon, mm. kannella maatessa, huonoja kelejä pidellessä, ruokalevolla ja illan pimetessä ennen nukkumaanmenoa. Olemme mieheni kanssa kirjaston vakituisia asiakkaita, mutta itse aina silloin tällöin myös ostelen kirjoja, lähinnä pokkareita. Laitan ne aina lukemisen jälkeen kiertoon ja sitä kautta saan myös paljon uutta ja ilmaista luettavaa itselleni. Suomalaisen kirjakaupan kanta-asiakkaana seuraan aina alennusmyyntejä ja leimoja pokkaripasseihin on tullut hankittua ihan kiitettävästi.

Tietokirjojakin ostelen ja niitä minulla olisi varmaan enemmänkin, jos olisi isompi koti ja isompi kirjahylly ;)
Yleensä nämä teokset ovat sen verran arvokkaampia, ettei niitä raaski kiertoon laittaa, enkä tarkoita tässä ainoastaan rahallista arvoa. Niiden sisältämä tieto on sen verran arvokasta ja mielenkiintoista, että niiden pariin on mukava palata useampaankin otteeseen ja jopa vielä vuosienkin kuluttua.
Koirakirjojen haalimisen aloitin jo ala-asteikäisenä, joten niitä todellakin löytyy tuolta kirjahyllystä huomattavan paljon! :) Sisustus- ja puutarhakirjat tulivat mukaan kuvioihin vasta hieman myöhemmin. 

 Tässä muutamia suosikkejani


Vene- ja luontokirjat ovatkin sitten ihan oma lukunsa. Niitä en ole vielä montaa ehtinyt hankkimaan, mutta aivan varmasti valikoima tulee tässä vuosien saatossa laajenemaan.....täytynee ostaa toinen kirjahylly tuonne meidän parvelle, olohuoneeseen kun ei mahdu ;)

Talven kaamoksen keskellä on ihanaa kun voi käpertyä sohvan nurkkaan villasukkineen ja torkkupeittoineen ja vaikkapa katsella toinen toistaan upeampia luontokuvia Suomen ainutlaatuisesta saaristosta ja suunnitella seuraavan kesän venereissuja......toisaalta masentavan suurten lumikinosten keskellä on virkistävää mietiskellä millaisia kukkaistutuksia ja -asetelmia ensi kesäksi omalle pikkupihalle voisikaan laittaa. Kirjojen kautta voi myös päästä upeille mielikuvitusmatkoille hienoihin maisemiin ja täysin toisiin maailmoihin..........ekologista ja edullista ajanvietettä ja vieläpä oikein mukavaa :)

ja näitä tulee lisää.....

Huomispäiväksi on luvattu lähes koko maahan auringonpaistetta, alle 5 asteen pakkasta ja tyyntä!! Nauttikaamme siis upeasta kevättalven kelistä. Virkistävää viikonloppua kaikille!


keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Neljä vuodenaikaa

Minusta on ihanaa kun Suomessa saa nauttia neljästä eri vuodenajasta. Jokaisessa on tietenkin ne omat hyvät ja huonot puolensa, mutta sääolosuhteiden ollessa parhaimmillaan, on meillä ainutlaatuinen ja upea mahdollisuus nauttia lukuisista erilaisista harrastuksista ja liikuntamuodoista. Suomen luonto on jo itsessään todella monimuotoinen, ja vuodenaikojen vaihtelun ansiosta niin maisemat kuin olosuhteetkin muuttuvat huomattavasti.

Innokkaan veneilyharrastajan kantilta asiaa kun katson, niin pitkältä tuntuneen talven jälkeen toiveissa on tietenkin aikainen, aurinkoinen ja lämmin kevät. Erityisesti siitä syystä, että meidän paatti talvehtii pihalla, pressujen alla, joten kunnostustöiden aloittaminen keväällä on täysin säiden armoilla. Toissapäivänä saimme viedä puiset sivuovet isäni lämpimään autotalliin kunnostettaviksi, joten niiden takia ei veneenlasku ainakaan tänä vuonna viivästy.
Kyseisestä projektista tulossa mahdollisesti oma juttunsa :)

Tämä nyt oli tällainen pikainen postaus, jonka aihe tuli mieleen, kun lunta on satanut taas viime päivinä lisää ihan kiitettävästi. Kevättä kärsimättömästi jo odotellessa....

Saaristomeren sinessä

Huilitauko heinäkuun helteessä
Väriloistoa lapista, kun en muita ruskakuvia löytänyt koneelta ;)



Lumikenkäilyä meren jäällä...

...ja metsässä

Pääsiäisen eväsretki laavulle

Huhtikuussa jäät lähtevät :)

Tätä veneilijälle vuoden parasta hetkeä odotellessa...

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Tarinaa tuulista ja tyrskyistä

Tänään olen vapaalla koko päivän, joten muistelenpa tässä lumisateen loppumista ja luvattua auringonpaistetta odotellessa hieman menneitä, ja saatanpa siinä samalla paljastaa vähän itsestänikin jotain.....

Koko ikäni merenrantakaupungissa asuneena, olen luonnollisesti tottunut siihen, että meren lähellä tuulee usein. Useimmiten tuulee kylmästi tai suorastaan jäätävästi, ja jostain syystä tuntuu että vastatuuleen silmät sikkurassa ja takinliepeet lepattaen on saanut tarpoa aivan liian usein. Muistan kerran jos toisenkin uhonneeni, että muutan sisäsuomeen täältä ainaisesta tuulesta ja tuiverruksesta, mutta se ajatus on jo hetken päästä unohtunut. Tuulen suunta ja voimakkuus vaihtelevat merellä sekä meren äärellä hyvinkin nopeasti. Kovin on ailahtelevainen elementti, ihan niin kuin minä itsekin ;)




Tässä (keski) iässä sitä viimeistään alkaa muistella menneitä ja varsinkin niitä hyviä muistoja on kiva palauttaa mieleen. Lapsuus- ja nuoruusvuosilta on kertynyt paljon todella ihania lomamuistoja ja ehdottomasti parhaimpien joukosta löytyy Tammisaaren saaristossa vietetyt kesälomaviikot. Meren rannalla, pienessä punaisessa vuokramökissä kävimme pikkusiskoni kanssa lähinnä nukkumassa, sillä kaikki päivät kuluivat mm. uiden, usein niin pitkään että hampaat kalisivat ja huulet sinertyivät ja äiti "pakotti" meidät rantakallioille lämmittelemään. Silloin ei ollut muuten sinilevästä tietoakaan!
Toinen suosikkipuuha oli väylällä kulkevien moottoriveneiden kiikarointi ja kumpi meistä ensin teki havainnon, huusi AALTOJA, jolloin kilpaa rynnistimme soutuveneeseen, ja minä vanhempana sekä vahvempana soudin niin nopeasti kuin pystyin ja käänsin veneen sopivaan kulmaan aaltoja nähden. Siellä sitten riemusta sekä jännityksestä kiljuen aalloilla keinuttiin. Aikuisena omien tyttärien kanssa samalla mökillä ollessamme naureskelin, miten lähellä rantaa me olimmekaan keinuneet. Lapsena tuntui siltä, että soudettiin pelottavan kauas, aavalle ulapalle ja suuriin aaltoihin ;)




Aina ei päästy uimaan tai soutamaan, sillä aurinko ei meidänkään lapsuudessa sentään ihan koko kesälomaa paistanut, mutta ei meitä sisällä ihan helposti saanut pysymään huonollakaan säällä. Isäni, taitavana merenkävijänä teki säähavaintoja merenpinnan, aaltojen, pilvien ja tuulen suunnan ym. perusteella ja lumoutuneena kuuntelin hänen mielenkiintoisia selostuksiaan. Laiturinnokassa oli myrskysäällä myös mukavaa seisoskella ja kiikaroida merelle. Monesti vain ihailimme tyrskyjä, jotka paiskautuivat laituria ja rantakiviä päin roiskien vettä korkealle.

Äidin kanssa ongimme lähes joka päivä, ja kasvimaan kompostista kaivoimme syöteiksi kastematoja. Mikään ei maistunut paremmalta kuin itsepyydetty kala. Eniten taisimme saada ahvenia ja lahnoja. Päivittäin ulkoilutimme tietenkin myös koiraa metsässä ja loman ajankohdasta riippuen tuomisina saattoi olla mustikoita, puolukoita, karpaloita tai sieniä, joista äiti sitten loihti monenlaisia herkkuja ruokapöytäämme.
Kiinnostus ja kunnioitus, sekä ikuinen rakkaus merta ja luontoa kohtaan on siis syntynyt jo varhaisessa lapsuudessani ja siitä suuri kiitos kuuluu vanhemmilleni!




Tuulta ja tyrskyjä on elämässäni riittänyt myös henkilökohtaisella tasolla, vaikka seesteisestä ja tyynestä elosta sitä enimmäkseen haluaisikin nauttia. Sellaista se elämä on, ja vastoinkäymiset luonnollisesti kuuluvat asiaan. Osa elämän karikoista on varmaan ihan oman tempperamenttisen ja räiskyvän luonteeni aiheuttamia, mutta onneksi meno ja meininki on ajan myötä jonkin verran tasaantunut. Nykyisen (toisen) aviomieheni mielestä olen yhteisen taipaleemme aikana huomattavasti "kesyyntynyt" ;) Mieheni taitaa kyllä olla melkoisen taitava käsittelemään tätä kuohahtelevaa luontoani, kauniisti asian ilmaistakseni. Osan tuosta luonteen tasaantumisesta luulen (ja toivon) johtuvan iän mukanaan tuomasta viisaudesta ;)

Edelleenkin lumisateen loppumista ja sitä luvattua auringonpaistetta odotellessa, toivotan hyvää alkanutta viikkoa kaikille!



sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Tästä se lähtee

Kevät ja lisääntyvä valon määrä saavat tosiaan ihmeitä aikaan ja niinpä minäkin sain vihdoin ja viimein luotua oman blogin. Mitä tyttäret edellä, sitä äidit perässä, vai miten se nyt menikään? ;)

Tässä blogissa tulen kirjoittamaan varmaankin eniten sydäntäni lähellä olevasta veneilystä, joka on pääasiassa minun ja mieheni yhteinen harrastus. Paattimme "miehistöön" kuuluvat toki myös kaksi reipasta ja rohkeaa laivakoiraamme. 
Veneen ja kodin sisustaminen sekä kunnostaminen ovat myös itseäni kiinnostavia aiheita ja molemmissa riittää vielä valtavasti opeteltavaa. Pieni rivitalopihamme on minulle myös omanlainen haaste, sillä en todellakaan ole mikään viherpeukalo ja inhoan rikkaruohojen kitkemistä ;) Veneily, luonto, koirat, koti, piha, siinäpä sitä jutunjuurta ainakin näin alkajaisiksi...

Tässä muutama fiilistelykuva viime veneilykaudelta:








Tulevaa kautta sekä tuulta ja tyrskyjä jo innolla odotellen! 
-ansku-