perjantai 29. marraskuuta 2013

Valoa mustaan marraskuuhun


Marraskuussa ei minun mielestäni, ainakaan enää nykyään, taida olla juurikaan mitään muuta hyvää kuin esikoiseni syntymäpäivä! Muistan ikuisesti sen marraskuisen aamun, kun Jorvin sairaalassa seisoin tämä kaunis ja tummatukkainen esikoinen sylissäni katsomassa, kuinka hiljalleen sateleva ensilumi valaisi ikkunasta näkyvän maiseman. Sairaalaa ympäröivä pelto- ja metsämaisema näytti todella kauniilta ja kirkkaalta, mutta ei lähellekään yhtä kirkkaalta kuin kasvoni, jotka loistivat äidiksi tulemisen ilosta, ylpeydestä ja siitä valtavasta rakkaudesta, jota tunsin tuota pientä tuhisijaa kohtaan.
Jenni onkin aina ollut oikea valon lapsi, huolimatta siitä, että on syntynyt marraskuun pimeimpään aikaan. Muistan usein ihmetelleeni, miten tämä pieni lapseni voikaan olla niin iloinen ja nauravainen aina aamusta alkaen ja heti silmänsä avattuaan. Jenni ei ole koskaan turhia itkeskellyt, mutta uhmaa, sisua ja lujaa tahtoa tästä neitokaisesta on kyllä löytynyt aina! Täynnä tulta ja tappuraa eli äitinsä tyttö, siitä ei ole epäilystäkään! Haasteellista on siis yhteiselämämme aina silloin tällöin ollut, mutta kaikista vaikeuksista huolimatta, olemme aina säilyttäneet luottamukselliset ja läheiset välit toisiimme. Tänä vuonna juhlimme Jennin 21-vuotispäivää, joten minähän olenkin äitinä aika nuori, vasta 21-vuotias ;)
Tässä muutama otos Jennin kauniista, ensimmäisestä omasta kodista, johon vuokraisännän toimesta on tehty kattava remontti. Tässä kodissa on hyvä ja lämmin tunnelma, eikä siitä puutu valoa eikä iloa, koska siellä asustaa aito ja oikea valon ja ilon lapsi  



Keittiön ikkuna aukeaa viihtyisän ja vihreän sisäpihan puolelle. Antiikkinen, kierrätyskeskuksesta ostamamme keittiönpöytä on puuhellan ohella keittiön ehdoton sydän.


Tässä vielä lähikuva Jennin ostamasta taulusta, jossa on mielestäni aivan ihana teksti.


Valoa tähän hirsiseen tupaan tulvii myös kadun puoleisista ikkunoista.



Vaaleanpunaista rakastavan kukkakimppu löytyi olohuoneen pöydältä ja pitihän minun tietenkin ottaa siitä pari kuvaa ;)





Eteisestä löytyy muutama kaunis ja hempeä yksityiskohta.....


...sekä tämä tyyppi, joka vahtii tiukasti Jennin upeaa, Dublinista ostamaa kenkäkokoelmaa ;)


Jörön ja Jennin kera toivotan kaikille iloista viikonvaihdetta, joka kuluu itselläni pääasiassa koulutehtävien parissa :)
PS. Huomasin suureksi ilokseni, että olen saanut pari uutta lukijaa! Lämmin tervetulotoivotus teille! Toivottavasti viihdytte seurassani!


8 kommenttia:

  1. Olipa viehättävä kirjoitus tyttärestäsi Jennistä. Ja kodikkaaksi on Jenni asuntonsa tehnyt, siellä kelpaa Jörön ja Jennin asustaa. Iloista viikonvaihdetta teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulia! Iloista viikonvaihdetta teille sinne Turkuun myös! :)

      Poista
  2. Magnifique post, j'aime beaucoup!
    Very nice post!
    Thanks & Welcome for your comment and your next visit to my blogs.
    Have a nice day! Cath.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you very much and have a nice day too! :)

      Poista
  3. Hei! Sinulla on saman ikäinen tytär kuin minulla. Kolmas lapseni, tyttäreni, täyttää tammikuussa 22v.
    Onnea tyttärelle "täysi-ikäisyydestä"! Isäni tapasi sanoa, ettei sitä ole täysi-ikäinen kuin vasta 21 vuotiaana.
    Ihana koti on tyttärelläsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista! Kerron Jennille terveiset kun tänään illalla nähdään :) Tottahan tuo on, että vasta 21-vuotiaana ollaan "aikuisten oikeesti täysi-ikäisiä" ;) Kiitos, niin minustakin ja olenkin tosi iloinen Jennin puolesta kun sai noin ihanan kodin ja vielä kävelymatkan päässä koulusta! Bussiyhteydetkin ovat tosi hyvät ja se on tärkeää kun ei opiskelijabudjetilla ole varaa ostaa saati ylläpitää omaa autoa. Muuttaisin itsekin samoille kulmille, jos vain sopiva asunto löytyisi ;)

      Poista
  4. Voi miten kaunis koti! Ihana hirsiseinä ja puuhella. Minäkin voisin asua tuollaisessa. Onnea synttärisankarille ja äidille myös. Jorvissa on meidänkin tyttö syntynyt ja minä se vasta nuori äiti olenkin, vasta 9 vuotta =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katinka! Sanoin Jennille heti kun ensimmäistä kertaa kävin hänen luonaan, että tämähän on minun unelmakotini :) mutta niinhän se on kyllä hänenkin ja olen tosi onnellinen Jennin puolesta. Sinähän olet vasta ihan lapsen iässä oleva äiti, mutta tosi nuorihan sinä taidat olla ihan oikealta iältäsikin :)

      Poista