keskiviikko 14. elokuuta 2013

Vielä on kesää jäljellä

Viime viikonlopun vietimme taas merellä ja kelit olivat vielä aika kesäiset, kylmästä ja ajoittain melko navakasta tuulesta huolimatta. Villasukkia ei ihan vielä tarvittu, mutta sielläpä ne jo veneellä ovat valmiina viileiden kelien varalta.
Rajavartiolaitoksen vene pysäytti meidät näillä vesillä nyt toista kertaa ja kippari puhallutettiin, sammuttimien päivämäärät tarkistettiin ja mikä noloa, minä sain tiukkasävyisen kehotuksen pitää pelastusliivit päällä aina kannella ollessani. Paukkuliivit olivat kyllä takakannella, ihan istuimeni vieressä, vaan eivät ylläni, kun tohkeissani lähdin laittamaan etu- ja takaköysiä valmiiksi ja laskemaan fendarit, jotta voimme kiinnittyä heidän veneensä kylkeen. Puin liivit kuuliaisesti heti päälleni ja manailin mokaani.
Tämän episodin jälkeen meidän piti ajaa pienen matkan päässä olevalle laiturille tullin veneen viereen, missä tehtiin polttoainetarkastus. Näyte yritettiin ensin ottaa täyttöaukosta, mutta letku ei yltänyt riittävän syvälle, joten mieheni avasi konetilan ja tullivirkailija tarkisti polttoaineen värin vedenerottimesta. Hyvältä näytti, joten saimme luvan jatkaa matkaa. Olimme juuri viikkoa aikaisemmin pähkäilleet muutaman tutun kanssa siitä, että tehdäänkö edes tällaisia tarkastuksia enää nykyään, nyt tiedämme oikean vastauksen ;) Kymen Sanomien artikkeli aiheesta löytyy täältä.

Meri kimmelsi auringonpaisteessa upeasti ja aallokko oli voimistuvasta tuulesta huolimatta vielä matalaa, joten meno oli melko leppoisaa, mikä oli erityisesti koirien mieleen.


Ohjelmassa saunomista, uimista, koirien kanssa kävelyä, mukavaa jutustelua parin muualta tulleen venekunnan kanssa ja saatiin kunnia antaa heille vinkkejä näiden vesien parhaista kohteista. Olipa eräs heistä lukenut Saimaa-postauksenikin ja tunnisti meidät näistä kahdesta kaveruksesta :) Kiitos mukavista juttutuokioista ja toivottavasti viihdytte meidän kotivesillä!


Lauantaina päivällä tuuli yltyi navakammaksi ja aallotkin alkoivat kasvattaa kokoaan. Turvallisesti maista käsin on hienoa ihailla aaltoja, kuunnella meren pauhua ja tuulen kohinaa. Iloksemme ukkosrintama kiersi meidät tällä kertaa kaukaa ja iltaa kohden mentäessä tuulikin tyyntyi lähes kokonaan.


Lauantai-iltana saunan jälkeen istuimme jälleen kerran takakannella auringonlaskua seuraten. Pikkukipparikin on löytänyt sieltä sen mieluisimman torkkupaikan ;)


Kaunista auringonlaskua ei päästy ihailemaan, sillä pilvet lisääntyivät ja yöllä sitten sataa ropsauttikin ainakin kerran. Yö oli niin lämmin, ettei vielä tarvittu veneen lämppäriä eikä niitä villasukkia ;)




Perjantaina olisi taas tarkoitus lähteä saareen. Ennusteiden mukaan kelit ovat varsin syksyiset, joten saappaat, sadeasu ja sienikori ovat viikonlopun asustevalintani :)

4 kommenttia:

  1. Oi kuinka upeita kuvia taas! Ja ihanat pienet mussukat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Nonna! Ja mussukatkin kiittävät ;)

      Poista
  2. Ihania kuvia!
    Kerran olen päässyt purjehtimaan purjeveneellä. Kävin partiota Göteborgissa 13 vuotiaana ja partionjohtajalla oli purjevene. Seilasimme Tanskan yhdelle saarelle. Sisällä tulin pahoinvoivaksi. Siirryin kannelle istumaan ja vaikka aava meri pelottikin nuorta partiotyttöä, niin kokemus oli huikea, mieleenpainuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! :) Wau, uskon että se oli huikea ja ikimuistoinen kokemus! Me yleensä pysytellään saariston suojassa eikä uskaltauduta kovinkaan aavoille vesille ;) Nautitaan vaan maisemista ja merituulen tuoksuista :)

      Poista