sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Sumu sotki suunnitelmia

Perjantaiaamuna kannoimme siskon kanssa kamppeita autoista kovalla tohinalla veneeseen. Taivas oli harmaa, mutta ilma oli lämmin eikä satanut vettä, ja tuultakin oli vain 5-6 m/sek. Olimme alustavasti suunnitelleet että ensin menemme Ulko-Tammioon missä viipyisimme vähintään seuraavaan iltapäivään, ja josta sitten siirryttäisiin johonkin toiseen tuttuun retkisatamaan vielä toiseksi yöksi.


Tässä oltiin vasta päästy matkaan ja ohiteltiin Kotkansaaren itäpuolella sijaitsevaa Tiutisen saarta, joka on yksi Kotkan kaupunginosa ja kauttaaltaan tiuhaan rakennettua omakotitaloaluetta.


Noin puolen tunnin kuluttua lähdöstä, nousi yllättäen sakea sumu ja pahimmillaan näkyvyys laski alle 50 metriin. Reittihän on meille tuttu ja plotteria sekä merikarttaa käyttämällä homma oli ns. hanskassa, mutta epämiellyttävää se silti oli, varsinkin laivaväylän ylittäminen. Kuvan ottamisen jälkeen päätimme yhdessä tuumin, että ajamme matkan varrella sijaitsevaan Ulko-Nuokkoon, koska sinne olisi tässä vaiheessa vain n. 20 minuutin matka, eikä enää tarvitsisi ylittää yhtään laivaväylää.


Rantautumisen jälkeen lähdettiin kiertämään koirien kanssa saarta ja hetken näytti jo siltä, että sumu alkaisi hälvenemään, mutta se oli vain hetkellistä ja me siirryimmekin reittisuunnitelmista päivän aterioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Homma käynnistettiin polttopuiden pilkkomisella ja siinähän aika kuluikin oikein mukavasti. Sitten teimme siskon kanssa oikein herkullinen salaatin grilliruoan lisukkeeksi ja mieheni jäädessä polttelemaan puita, me naiset lähdimme saaren toiselle puolelle ihailemaan maisemia ja ottamaan kuvia sumun vihdoinkin hälvettyä, ihanaa......






Hiillos olikin jo valmiina palattuamme grillikatokselle, joten ei muuta kuin lihat käristymään. Herkkusapuskat ja vahvat pannukahvit nautimme veneen takakannella auringonpaisteessa. Sovimme että heti aamusta lähdemme kohti Ulko-Tammiota ja sieltä sitten sunnuntaina palattaisiin kotiin.

Illalla istuimme vielä pitkään tulilla ja rupattelimme toisten veneilijöiden kanssa ja saatiinpa maistaa oikein hyvää vuosikertapunaviiniäkin :) Pitkä päivä, muutama olut ja lasi punaviiniä tekivät tehtävänsä. Hyvissä ajoin ennen puoltayötä kömmimme kaikki kolme kiltisti nukkumaan ;)

Seuraavana aamuna kun heräsimme, huomasimme pettyneinä, että sakea sumu ympäröi jälleen meidät ja esti toistaiseksi matkamme jatkumisen.

Iltapäivällä vähän ennen kahta, pahimman sumun hälvettyä, irrotimme köydet ja lähdimme kohti Kotkan Lehmäsaarta. Päätimme minimoida riskit ja jättää Ulko-Tammion reissu toiseen kertaan.

Melkein jo alkoi kaduttamaan varovaisuutemme, kun sumu haihtui lähes kokonaan, aurinko paistoi ja tuultakin oli vain nelisen metriä sekunnissa, mutta sitten edestäpäin saapui taas sakea sumuseinämä ja manner sekä lähisaaret hävisivät näkyvistä kokonaan. Näytti ihan siltä, kuin olisimme olleet menossa kohti avomerta!


Taas sukelsimme sumun sisään ja näkyvyys oli yhtä huono kuin menomatkalla, mutta onneksi tätä kesti vain puolisen tuntia...


....kunnes Kukourin linnake putkahti esiin sumun keskeltä ja aurinko kirkasti maisemaa. Enää varttitunti ja rantauduimme aurinkoiseen ja tyyneen Lehmäsaaren poukamaan.
Siellä rentouduimme taas maisemista ja auringosta sekä lämmöstä nauttien, ruokaa laittaen, koirien kanssa kävellen ja illalla tulilla istuskellen.


Yö oli todella rauhallinen ja oli upeaa herätä äitienpäivän aamuna kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Iltapäivästä puksuttelimme lyhyen merimatkan kotisatamaan ja kotona joimme äitienpäiväkahvit. Sain nuoremmalta tyttäreltä halauksen sekä lahjat, jotka he olivat yhdessä siskonsa kanssa pari viikkoa sitten Irlannista minulle ostaneet.
Kiitos murut ihanista lahjoista! Kesäkuussa esikoiseni saapuu Irlannista takaisin Suomeen ja silloin meillä vasta on kunnon juhlat :)
Mukavan ja tapahtumarikkaan neljän päivän vapaaputken jälkeen akut on taas hyvin ladattu ja virtaa riittää arkiseen aherrukseen. Mukavaa työviikkoa kaikille!


6 kommenttia:

  1. Sumu on ihmeellinen ja sen sisällä ajaminen luo kummallisen akustiikan. Onneksi kaikki sujui turvallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Tämä oli ensimmäinen kerta kun ajettiin noin sakeassa sumussa ja ehkä se senkin takia tuntui niin epämiellyttävältä ja vähän pelottavalta. Kokemusta taas rikkaampana seuraavalle reissulle :)

      Poista
  2. Ihania maisemia! Niin se vain on, että luontoäiti välillä sotkee suunnitelmat, mutta häntä pitää uskoman =) Meille veneilijöille nuo varasuunnitelmat ovat kyllä tuttuja. Hienoa, että pääsitte turvallisesti perille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan onnekkaita kun näin ihanista maisemista saadaan nauttia, silloin kun ei ole sumua ;) Totta! Luontoäitiä ei pidä suututtaa ja aina pitää olla varasuunnitelmat takataskussa. Niinpä, kyllä multakin aika pitkä huokaus pääsi kun Nuokkojen kapea sisäänmenoaukko sumun keskeltä putkahti esiin ;)

      Poista
  3. Sumu on kyllä kurja kumppani merellä. Aikamoista vaihtelua ilmoissa. Kauniita kuvia jokatapauksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Varmasti kokemuksen myötä tulee varmuutta ja uskallusta enemmän eikä uudempi ja parempi tekniikka olisi myöskään yhtään pahasta ;) Kelit vaihtelivat todellakin ja yllättävän nopeasti. Kiitos kovasti :)

      Poista