torstai 11. huhtikuuta 2013

Sataa, sataa ropisee...


Tavallisesti en todellakaan hihku riemusta kun sataa vettä, mutta nyt, kun se tietää lähtöpasseja lumelle ja jäälle, niin minua suorastaan hymyilyttää :)
Parkkeerasin itseni kulmasohvan nurkkaan torkkupeiton ja läppärin kanssa ja kuuntelen sateen ropinaa majakkalyhdyn tunnelmallisessa valossa. Jostain syystä fiilis on kuitenkin ihan syksyinen. Johtuisikohan se siitä, että edellisen kerran sateen ropinaa ollaan saatu kuunnella viime loka- tai marraskuussa...
vai kenties siitä, että syksyisin minut valtaa helposti lievä alakulo ja nyt on huolta ja murhetta ollut meidän pikkukoiran selkäkipujen vuoksi. Mieli on siis vähän maassa, mutta toivotaan että pikkukoiruus tulee kuntoon ja pääsemme taas pian yhdessä ulos nauttimaan kevään mukanaan tuomista tuoksuista ja tunnelmista.





Huomenna käymme viemässä kattoluukun takaisin veneelle. Sen puuosat on nyt hiottu ja lakattu useaan kertaan sekä vanha, naarmuuntunut pleksi vaihdettu uuteen. Kyllä siitä sitten illan hämyssä kelpaa katsella vaikkapa tähtitaivasta. Iloinen yllätys oli se, että tähän pieneen kunnostusprojektiin ei kulunut juurikaan aikaa eikä rahaa, mutta silti lopputulos on oikein siisti.




Nähtäväksi jää saammeko nauttia viikonloppuna aurinkoisista ulkoilukeleistä vai jatkuuko tämä sateen ropinassa tunnelmointi pidempäänkin. Toisaalta mitä väliä, kun se tietää kevään edistymistä ja sitä, että vihdoinkin pääsemme pihamaalle kuokkimaan ja rantaan kunnostamaan veneitä :)

Leppoisaa loppuviikkoa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti