tiistai 23. elokuuta 2016

Juhlasta juhlaan

Tämä vuosi on ollut juhlia tulvillaan jo heti alusta alkaen, ja on sisältänyt itse juhlinnan lisäksi myös melkoisen määrän suunnittelua, valmistelua sekä odotusta. Luettelen tässä nyt vain oman perheeni juhlat, joista jokaisesta olisin myös halunnut postata, mutta en jostain syystä ole vaan ehtinyt.

Heti vuoden alussa vietimme siis kuopukseni tupaantuliaisia ja maaliskuussa hänen 20-vuotispäiviä. Seuraavaksi olivatkin jo sitten vuorossa hänen lakkiaisjuhlansa.

Täysiä kymppejä sekä välivitosia vietämme isäni, äitini ja siskoni kanssa koko konkkaronkka. Yhteinen matka on suunnitteilla, mutta ajankohtaa ja määränpäätä emme ole vielä lyöneet lukkoon.

Lauantaina olimme mieheni kuopuksen todella tunnelmallisissa ja kauniissa häissä, joista postaus on jo tekeillä, jee! Ja me kipparin kanssa juhlistimme pitkällä Saimaan lomallamme omaa 15-vuotista taivaltamme.

Marraskuussa vietämme vielä kipparin kanssa puuhääpäiväämme, ja koska tyttäreni & vävyni saavat piakkoin esikoisensa, pääsemme viettämään myös pienen pojan ristiäisiä vielä ennen joulua 

Hienoja hetkiä ja suuria tunteita. Kyyneliltäkään ei ole vältytty, mutta voin vakuuttaa, että jokainen juhlissa nähty kyynel on vuodatettu ilosta ja liikutuksesta. Tuskin voin liikaa korostaa ystävien ja läheisten merkitystä näissä elämän erityisissä ja tärkeissä hetkissä. Ystävät todellakin tekevät juhlan!














Juhlien vastapainoksi tarvitaan myös sitä ihan tavallista ja turvallista arkea, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla tylsää ja ikävää. Eikä se sellaista missään nimessä olekaan, ei ainakaan näissä rakkaissa merimaisemissa, rakkaan mieheni rinnalla kulkiessani.  


Tulevana lauantaina syttyvät taas muinaistulet klo 21:30 kaikissa itämeren rantavaltioissa. Enemmän tietoa muinaistulien yöstä, sekä kartan mihin sytyttämäsi tulen voit merkitä, löydät täältä. 

Auringon kultaa ja kimallusta arkeenne!
-ansku-



tiistai 16. elokuuta 2016

Siskot saaressa 2

Tänä kesänä pääsimme siskoni kanssa jo toisen kerran yhdessä saareen, ja jos edellisellä kerralla oli tuulista, niin nyt oli jo lähes myrskyistä. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, tuuli puhalteli etelästä 13-16 m/sek. voimakkuudella, joten tällä kertaa valitsimme retkikohteeksi tutun ja turvallisen lähisaaren. Kelit olivat perjantaina sekä sunnuntaina ihan kesäiset, mutta lauantaina saimme esimakua tulevasta syksystä vaakasuoraan vihmovine kaatosateineen, aallokkoineen ja puuskittaisine tuulineen.

Suojaisasta satamasta huolimatta aallot pääsivät keikuttamaan paattiamme sen verran ikävästi, että lähes koko lauantain vietimme koirien kanssa lenkkejä tehden, sekä grillikatoksella todella pitkän kaavan mukaan ruokaa laittaen, tulen lämmössä istuen ja mukavia jutellen. Tulihan siinä sivussa taas maailmaakin hieman parannettua ;)

Vaihtelevista keleistä ja keikkumisesta huolimatta meillä oli todella mukavaa. Sade lakkasi ja tuulikin laantui juuri sopivasti lauantai-illaksi, joten yö oli täysin tyyni ja nukuimmekin oikein makoisasti. Sunnuntaiaamuna heräsimme kirkkaaseen ja lämpöiseen auringonpaisteeseen. Tuskin voi päivä paljon ihanammin enää alkaa!














Ensi viikonloppuna emme lähdekään merelle, mutta meren rannalle kuitenkin, ja tarkemmin sanottuna Turkuun. Mieheni kuopus avioituu viidestä lapsestamme ensimmäisenä ja tiedossa onkin aivan erityisen tunnelmallinen hääjuhla. Täytyykin muista ostaa iso paketillinen nenäliinoja ja muistaa laittaa lauantaiaamuna vedenkestävää ripsiväriä :)

♥ Tunnelmallista tiistai-iltaa täältä tuikkujen tuikkeesta 

-ansku-


maanantai 8. elokuuta 2016

Kotivesien kutsu

Loman loppuminen ei aiheuttanut tällä kertaa ahdistusta, eikä paniikkia, eikä mitään muitakaan negatiivisia tunteita. Minusta oli kiva tulla kotiin ja kuten aiemmin jo totesin, tuntui myös kivalta mennä töihin. Tämä on mielestäni merkki siitä, että loma oli riittävän pitkä ja muutoinkin niin rentouttava ja rauhoittava, että normiarjesta irrottautuminen onnistui.

Lievää loman jälkeistä haikeutta olen kuitenkin havainnut itsessäni, mikä lienee ihan luonnollinen reaktio, mutta onneksi kesä ei sentään ihan vielä ole ohi, eikä myöskään veneilykausi.

Luontoäitikin teki kaikkensa, että ensimmäisen työviikon jälkeinen viikonloppu olisi meille mahdollisimman mukava. Meri toivotti meidät lempein aalloin ja leppoisin tuulin tervetulleiksi takaisin kotivesille. Aurinko puolestaan värjäsi perjantaisen iltataivaan niin leiskuvan punaiseksi, etten ihan heti muista vastaavaa nähneeni.


















Elokuun tummuvia ja viileneviä iltoja varten olen jo hankkinut paljon kynttilöitä ja tuikkuja. Ne tuovat mukavasti valoa ja lämpöä, sekä luovat tunnelmaa. Villasukkia emme ole pitkään aikaan tarvinneetkaan, mutta kohtalaisen lähellä lienee se hetki, jolloin ne taas kuuluvat osana jokapäiväistä vaatetusta, niin veneellä kuin kotonakin.





Toivottavasti elokuu tarjoaa meille vielä kesäisiä tunnelmia ja lämpötiloja, myös ilman niitä villasukkia ;)



keskiviikko 3. elokuuta 2016

Saimaan sinessä 7

Elämyksellinen ja kaikin puolin erittäin onnistunut veneilylomamme on nyt takanapäin. Lukuisia ihania muistoja on tallennettu sielun sekä sydämen sopukoihin, ja kuvia, niitä tuli otettua ehkä ennätyspaljon. Toisaalta, olihan lomakin ennätyspitkä!

Paattiakin on kehuttava, sillä mitään ongelmia ei tälläkään reissulla ollut, vaan liikkuva kesäkotimme osoitti jälleen kerran olevansa täyden luottamuksemme arvoinen. Mitä ilmeisimmin se on myös meille kahdelle (+ koirille) riittävän tilava, sillä meitä kumpaakaan ei vielä kertaakaan ole pienet tilat alkaneet ahdistamaan, toivottavasti ei koiriakaan ;) Sotkuisuus aina välillä hieman häiritsee, mutta siitähän pääsee siivoamalla. Sitäpaitsi paatin pienet tilat on lähes yhtä nopeasti siivottu kuin sotkettukin. Ja mikä parasta, koti tuntuu taas hetken aikaa yllättävänkin tilavalta ja hyvin varustellulta :)

Tulevana viikonloppuna lähdemme jälleen veneilemään suolaisille kotivesille eli tuttuakin tutumpiin merimaisemiin. Tässä kuitenkin vielä viimeiset lomakuvat Saimaan sinestä.





















,
Lempeää ja lämpöistä elokuun ensimmäistä viikkoa toivotellen!
-ansku-

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Saimaan sinessä 6

Viimeistä viikkoa viedään, eli loma lähestyy loppuaan, mutta hienoisesta haikeudesta huolimatta, voin vilpittömästi todeta olevani todella onnellinen sekä kiitollinen tästä ihanasta lomasta, jonka kipparin kanssa olemme saaneet yhdessä viettää. Nämä kohta takanapäin olevat 6 viikkoa ovat tarjonneet unohtumattomia elämyksiä ja kokemuksia, joista voisin mainita näkemiemme kauniiden maisemien lisäksi mm. kaksi veneemme läheisyydessä uiskentelevaa saimaannorppaa, näyttävän näköisen (mutta karmean kuuloisen) härkälintupariskunnan, yksinäisen harmaahaikaran Pielisjoen rantatörmällä, läheisestä kaislikosta lentoon nousseen kalasääsken, sekä hitaat, hiljaiset ja tyynet aamu- ja iltahetket kuikan huuteluineen...

Rentoa ja rauhallista lomanviettoa, josta johtuen emme ehtineetkään kaikkiin niihin upeisiin paikkoihin joihin olisimme kovasti toivoneet pääsevämme. Emme kuitenkaan halua loman olevan jatkuvaa suorittamista, joten olemme niin säiden kuin omien fiiliksiemme mukaan joko pysyneet useammankin päivän ajan samassa kohteessa, tai lähteneet heti yhden yön jälkeen kohti seuraavaa.

Ensi maanantaina alkavat työt, ja nyt saattaa kuulostaa imelältä, mutta minun on pakko sanoa, että tunnen olevani etuoikeutettu päästessäni taas tekemään töitä upeiden, ammattitaitoisten ja itselleni myös tärkeiksi tulleiden työkavereiden kanssa. Vastuullisessa ja ajoittain myös fyysisesti ja psyykkisesti vaativassa hoitotyössä on hyvillä työkavereilla todella suuri merkitys. Siis todella suuri!

Kipparilla ja minulla on kuitenkin vielä kuusi päivää lomaa edessä ja kelit lämpenivät hellelukemiin, joten nyt nautitaan todella hitaasta elosta ja olosta vielä viimeiseen saakka ;)


























Helteisiä ja hauskoja heinäkuun viimeisiä päiviä! 
ansku



lauantai 16. heinäkuuta 2016

Saimaan sinessä 5

Yleensä ihailemme kauniita maisemia veneemme kansitasolta, joten Kolille päästyämme maltoin tuskin odottaa pääseväni tähyämään ympäröivää luontoa Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin huipuilta. Kts. Huippujen kierros.
Ensimmäiseksi huipulle päästyäni, keskityin tuntemaan ihollani ihanasti viilentävän tuulen ja kuulemaan sen huminan kallion lakea ympäröivissä puissa. Sen jälkeen katselin eteeni avautuvaa näkymää pitkään ja hartaasti, syvään hengittäen, kuin olisin yrittänyt imeä tästä kaikesta kauniista edes pienen osan itseeni.
Jälleen kerran olen omakohtaisesti tuntenut luonnon elvyttävän vaikutuksen sekä kehoon että mieleen.

Sain tällä neljännellä lomaviikolla tavata myös pitkästä aikaa rakkaan ystäväni sekä hänen tulevan miehensä ♥ 
Kiitos teille molemmille kun tulitte ja saimme yhdessä luoda uusia kesämuistoja! Yhden asian ainakin toivon muistavani lopun ikääni, nimittäin sen, että tyyneen rantaveteenkin on mahdollista hukkua jos uidessaan nauraa liikaa ;)

Elämän ei toki pidäkään olla pelkkää naurua, onnea ja iloa, mutta edes hieman vähemmän vesisadetta se voisi sisältää, ainakin näin kesäaikaan. Merellä on ollut myös sateiden lisäksi melkoisen kovia tuulia. Meillä on kuitenkin täällä saimaan sinessä ollut iloksemme enimmäkseen (ainakin tähän asti) aurinkoista ja pilvipoutaa.
Pilviä on mukava tarkastella, ja koska en osaa ennustaa niiden perusteella tulevia säitä, keskityn etsimään niistä hahmoja. Se on oikeastaan ihan hauska tapa kuluttaa aikaa pitkän ajomatkan aikana ;)































Savonlinnassa on oopperajuhlat ja melkoisen komeasti tuuli lauleskelee parhaillaankin veneiden takiloissa sateen rummuttaessa rytmikkäästi tahtia. Näihin sulosäveliin on hyvä nukahtaa....