maanantai 18. kesäkuuta 2018

Kesälomakuulumisia

Minun piti äsken ihan keskittyä miettimään, että monesko yhteinen lomapäivä tämä maanantai kipparille ja minulle jo oikein oli. No eihän se ollut vasta kuin kolmas, mutta kun veneillessä aika tuntuu aina kuluvan hitaammin, niin olisin voinut melkein pistää pääni pantiksi että olemme olleet reissussa ainakin päivän tai jopa kaksi pidempään. Kelit ovat jatkuneet jo toukokuun alusta aina tähän päivään asti todella kauniina ja kesäisinä sekä yllättävänkin lämpöisinä.

Huomenna vaihteeksi viilenee ja sadettakin on kovan tuulen lisäksi lupailtu, joten paatti pysyy paikoillaan tiukasti vierasvenelaituriin köytettynä näillä näkymin torstaiaamuun asti. Ainakin mikäli on sääennusteisiin luottaminen ;) Kippari ja minä sen sijaan aiomme muun muassa tehdä pitkiä kävelylenkkejä koirien kanssa, tepastella kauppaan täydentämään ruokavarastoja, siivoilla ja puunailla paattia, loikoilla, lukea, saunoa sekä tietenkin surffailla netissä.

Tässä muutamia merensuolaisia makupaloja lomareittimme alkutaipaleelta...

























maanantai 11. kesäkuuta 2018

Rankin rannoilla

Nykyisin huomaan kaipaavani yhä aiempaakin useammin keskelle luonnonrauhaa ja hiljaisuutta. Kuormittavan työn vastapainoksi kaipaan aikaa leppoisaan oleiluun ja ympäröivän saaristoluonnon havainnoimiseen. Haluan keskittyä tuntemaan lämpimän, sileän rantakallion jalkojeni alla, haistamaan meren suolaisen tuoksun, aistimaan auringon lämmön ja tuulen henkäilyt ihollani. Haluan kiireettä kuunnella lintujen laulua, puiden huminaa, meren aaltojen pauhua tai pienten laineiden liplatusta. Haluan nähdä nuo upeat sieluni maisemat silmieni edessä ja nauttia niiden kauneudesta. 

Luonnossa liikkumisen olen ihan selkeästi huomannut lieventävän stressiä ja laskevan verenpainetta. Pelkästään luonnossa oleminen virkistää, nostaa mielialaa ja vähentää lihasjännitystä. Myös allergia- ja astmaoireet helpottuvat huomattavasti saariston raikkaassa meri-ilmassa oleillessani.

Tästä kaikesta voin varmastikin päätellä, että kuormittunut kehoni sekä ylivirittynyt ja jännittynyt mieleni kaipaavat kipeästi luonnon hellää hoitoa ja huolenpitoa. Viime viikonloppuna kippari "määräsikin" minulle "Rankin rantareseptin" ja voin kertoa että teho oli taattu :)






















Rauhallista ja rentoa kesäelämää kaikille!
-ansku-

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Merellisiä muistoja

Itselläni on valtaisa määrä ihania luontoon liittyviä muistoja jo varhaisilta lapsuuteni ja nuoruuteni vuosilta. Erityisen vahvoina mielessä ovat pysyneet Tammisaaren saaristossa vietetyt mökkilomat ja isäni veneellä tehdyt saariretket.
Haluamme kipparini kanssa luoda vähintäänkin yhtä upeita ja mieleenpainuvia muistoja myös omille lastenlapsille, sillä toivomme heidän, niin vanhempiemme, itsemme, kuin lastemme lailla, menettävän myös sydämensä merelle ja luonnolle.
Kaikki tuntematon herättää meissä lähinnä pelkoa, tai vähintäänkin torjuntaa, siksi luontoonkin täytyy ensin tutustua. Täytyy tuntea sen vahvistava voima, kokea sen kauneus ja ainutlaatuisuus, ennen kuin siihen voi rakastua. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus ihan omanlaisensa luontosuhteen muodostamiseen, sillä ilman sitä ei voi syntyä kiinnostusta, kiintymystä tai kunnioitusta.
Toivomme kipparini kanssa että onnistumme jättämään perinnöksi jälkipolvillemme sen saman suuren rakkauden sekä kunnioituksen luontoa ja eläimiä kohtaan, jonka itse olemme omilta vanhemmiltamme aikoinaan perintönä saaneet.














Lakkaamatta 
etsi sitä Suurta.
Kieltäydy luovuttamasta!
Ole kuin aurinko
murtuvan 
veden pinnalla: Kimalla!
Etsi sitä Suurta
kolua etäiset paikat
ja pimeimmät sopet
pelosta piittaamatta
on suurta etsiä Suurta,
olla ohut valonsäde
kohtaamassa suurta vettä.

-Tommy Tabermann-

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Vauhdikasta vapailua

Mitä enemmän minulla on vapaa-aikaa, sitä enemmän minulla tuntuu myös olevan tekemistä. Alan jo aavistelemaan miksi monet eläkeläiset ovat niin kovin kiireisiä ;) Toukokuusta syyskuun loppuun asti teen töitä osa-aikaisesti, joten myös perhekeskeistä vapaa-aikaa minulla on nyt enemmän kuin koskaan. Pääasiassa olemme veneilleet kahdestaan kipparini kanssa, mutta myös perheemme kaksi pienintä piipertäjää ovat jo saaneet oman osansa raikkaasta meri-ilmasta. Yhdessä lasten ja lastenlasten kanssa olemmekin saaneet nauttia näistä uskomattoman upeista ja aikaisista kesäpäivistä, eikä liene yllätys että vauhtia on piisannut. Eipä ole kahden juniorin tarvinnut iltaisin nukkumatin tuloa kauaa odotella, kuten ei kahden nimeltämainitsemattoman seniorinkaan :D

Arktikasta vielä sen verran, että näyttävimmät massat ovat jääneet meiltä lähes tyystin näkemättä ja kokematta. Tuulet ovat viikonloppuisin olleet pääasiassa pohjoisen puoleisia ja kääntyneet linnuille myötäisiksi suunnilleen siinä vaiheessa kun meidän on jo pitänyt lähteä puksuttelemaan kohti kotilaituria. Ehkäpä ensi keväänä ovat tuulet edes hieman suotuisammat myös meille viikonloppubongareille :)


























Mitä tunnen, siitä puoltakaan
en pysty sanoin kuvaamaan, 
kun katson lapsenlasta nukkuvaa,
joka uinuu unta ihanaa.

Peitteen alla posken nukat
jaloissa pienen pienet sukat.
Katsella voisin tunnin jos toisen
hellyys ja rakkaus loi tunteen moisen. 

Birgit Ahokas




perjantai 18. toukokuuta 2018

Keväisiä kuulumisia

Kotikuusen latvasta kantautui taas varhain eilen aamulla mustarastaan, tuon tummasävyisen huiluniekan soljuva, sointuva laulu. Avasin takaoven, jotta kuulisin sen hieman haikean huilusoolon paremmin aamiaista laittaessani. Istahdin kahvin tippumista odotellessani terassin riipputuoliin ja suljin silmäni. Siinä hiljalleen keinuessani palasin ajassa taaksepäin, takaisin kevätlomaan ja veneen keulakajuuttaan, jonka kattoluukusta näin heti ensimmäiseksi herättyäni sinisen taivaan. Palasin takaisin karunkauniisiin, keväisiin saaristomaisemiin, missä myös saimme joka  aamu kuunnella mustarastaan kaunista laulua.

Avasin silmät ja katselin vehreäksi kesäkeitaaksi vauhdilla muuttuvaa pientä pihaamme. Huomattavan suurta eroa kahden viikon takaisiin saaristomaisemiin ei voinut muuta kuin hämmästellä. Nyt on tilanne toinen myös saaristossa. Odotan jo innolla, että pääsen taas näihin samoihin maisemiin näkemään ja kokemaan lämpöaallon aikaansaamat muutokset, sekä toivottavasti myös seuraamaan paikan päälle yhtä lintumaailman hienointa tapahtumaa, arktikaa. 




















Tänä aamuna heräsin odotettuun ja toivottuun sateen ropinaan, joka jatkuu yhä edelleen, hienoa! Taidetaan siirtää saareen lähtöä huomiselle, ainakin jos ukkonen alkaa jyrähdellä. Voin jo melkein haistaa nenässäni sen miellyttävän ja raikkaan sateenjälkeisen tuoksun...

Virkistävää viikonvaihdetta!
-ansku-



sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Aurinkoisilla aalloilla

Tämä lopuillaan oleva viikko yllätti säiden suhteen varmasti meidät kaikki ihan totaalisesti. Luonto suorastaan räjähti viheriöimään ja kylmistä keleistä hypättiin suoraan hellelukemiin. Melkoisen makeaa meininkiä. Tästä ei voi olla tykkäämättä.
Rantasaunan lempeisiin löylyihinkin me lomalaiset lopulta pääsimme, ja talviturkki lähti viimein myös meikäläiseltä. Sittemmin olen laskeutunut veneen takatikkailta virkistävän viileään veteen jo monta monituista kertaa, viimeksi tänään kolmesti.
Helatorstaina vietimme kotilaiturilla äitienpäivää lähes koko uusioperheemme voimin. Kolme viidestä lapsestamme pääsi puolisoineen paikalle, ja kahden vanhimman tyttären esikoiset olivat toki myös mukana näissä pippaloissa. Ei siis mikään ihme, että minulla oli jatkuvasti suu messingillä saadessani helliä pieniä mamman mumeloita, sekä touhuta heidän kanssaan kaikkea kivaa ja "lapsellista" ;)

Tässä alkuviikosta otettuja kuvia Nuokoilta, missä saimme kipparin kanssa ainoana venekuntana nauttia ympärillemme avautuneiden saaristomaisemien kauneudesta ja luonnonrauhasta. Jostain kumman syystä minusta tuntuu kuin näiden kuvien ottamisesta olisi jo pitkä aika. Loma on siis ihan selvästi tehnyt tehtävänsä ja huomenna palaan sorvin ääreen rentoutuneena ja rapsakan ruskeaksi paahtuneena :)
























Ihanaa äitienpäivän iltaa ja aurinkoista alkavaa viikkoa!
-ansku-